Quantcast
Viewing all 591 articles
Browse latest View live

It's on!

Yhteistyössä Beach Housen kanssa


Kuukausi jouluun! Nyt viimeistään on lupa hurahtaa ihan täysillä. Ja koska kuten jo aiemmin on todettu, maanantaisin kuuluu tehdä jotain kivaa, ihan vain koska maanantai. Tämän maanantain kiva on torkkupeittoarvonta. 



 Arvonnan palkintona on Beach Housen Alpaca Line -torkkupeitto, joka on pehmein mahdollinen peitto. Siinä on kaunis harmaa väri, klassinen palmikkokuvio ja juuri sellainen pinta, että valkoiset koirankarvat eivät ainakaan ihan heti hyppää silmille. Tuossa kuvissa esiintyvässä peitossa on nimittäin käynyt jo parson kierimässä kerran jos toisenkin. 

Arvontaan osallistuminen on oikein helppoa, ei tarvitse muuta kuin käväistä Beach Housen sivuilla ja palata tänne kommenttiboksiin kertomaan, mikä torkkupeiton nimi on. Arvon peiton ensi sunnuntaina eli 30.11. ja kerron voittajan viikkokatsauksessa. Muistattehan, että minulla on kommenttien valvonta päällä, joten osallistumisesi ei ehkä heti tule näkyviin. 


Superhiminöinti on nyt virallisesti aloitettu ja joululaulut laitettu soimaan. Suosikkejani ovat Michael Bublé, Frank Sinatra ja Dean Martin. Jouluvaloillekin löytyi (ehkä) viimein paikka ja joulukuussa meinaan käyttää punaisia vaatteita ainakin kolme kertaa. Tästä melkein jouluun saakka myös arvon joka maanantai jotain ihanaa julmys-henkistä. Tip tap!

It's beginning to look a lot like Christmas

Yhteistyössä Pentikin kanssa




On viimeisen Pentik-stailauksen vuoro ja asiaankuuluvasti teemana on joulu. Esikuusesta tuli melkein oikea kuusi, kun ripustin siihen ihania lasisia koristepalloja. Nämä kuulemma viedään käsistä melkein joka vuosi, enkä yhtään ihmettele. 

Oma pieni linssiluteeni päivysti koko ajan kameran läheisyydessä poseeraushetken ja makupalapalkinnon toivossa. Välillä jouduin oikein hätistelemään sitä sivummalle, kun se työnsi kuononsa jokaiseen ruutuun. 



Minulla on jonkinlainen hämärä mielikuva, että nuo lasipöydälläkin majailevat kuusenkoristeet olisivat alkujaan Pentikistä, useamman vuoden takaa. Ne ovat kuitenkin vanhat, jonkun vuoden The Joulukoriste. 


 Image may be NSFW.
Clik here to view.


Sohvannurkkaan pääsi vaihteeksi Lola-torkkupeitto. Sytytin kynttilät, vaikka olikin päivä ja fiilistelin. Melkein jopa saatoin ajatella, että olisihan sellainen ohut lumipeite ihan kiva. Toisi valoakin. 



Pöydän lyhtyrykelmään saapui täydennykseksi Loft, johon ihastuin aivan täysin. Näissä kuvissa siinä on kynttilä, mutta keksimme sille yhdessä Pentikin jengin kanssa muutakin käyttöä. Siitä sitten myöhemmin. Yhteistyön myötä meille tuli vihdoin myös matto olohuoneeseen. Ihastelin erinäisiä valkoisia mattoja, mutta totesin joka kerta, että jos en ole valkoisesta sohvasta mitään oppinut, niin olen kyllä hölmö. Harmonia-maton sävy on hyvin armollinen ja pinnan kuviointi tuo siihen sitä jotain ekstraa. Viime aikoina matoissa on näkyny paljon sellaisia hiukan etnomaisia kuvioita, tässä ne toteutuvat tarpeeksi hillittyyn tyyliin. 


Joulusesonkiin kuuluu olennaisena osana myös tyynyhepulointi. Samettiset Dorit-tyynynpäälliset hoitivat homman. 



Keittön puolella laitoin esille pientä pikkujouluhenkistä naposteltavaa Diva-kuppeihin. Ihastuin näihin rasioihin jo keväällä Pentikin tilaisuudessa, jossa niistä tarjoiltiin jälkkäriä. Ne ovat minusta mainiot juuri tähän tarkoitukseen, vaikka toki ne toimisivat kauniisti vaikkapa korurasioinakin. 




Juhla-lyhty toi tunnelmaa kattaukseen. Jotenkin tuntuu siltä, että tähän vuodenaikaan kynttilälyhtyjä ei vain voi olla liikaa. 

Joulukausi on siis todellakin käynnissä täällä. Ja koska it's the season of giving, myös tämän postauksen tuotteista innostuneille on jotain kivaa luvassa joulukuun puolella. Mitenkäs siellä menee, kuuset koristeltuina jo vai kaikki ihan vaiheessa vielä?

Translation: The Holiday Season is so on!

Weekend bliss




Eilen: Lasillinen samppanjaa ennen ruokaa, herkullinen illallinen ja lukemista ja löhöilyä. 

Tänään: Tiedossa hengailua, kahvittelua ja Finlandia-palkinnon voittaneen kirjan ostaminen. Juuri avattu Habitatkin vähän kiinnostelisi. 

En meinaa vieläkään tottua siihen, että työviikosta toipumiseen todella riittää vain ilta, jonka saa olla tekemättä mitään ihmeellistä ja tunnin pidemmät yöunet. Ero edelliseen elämään on valtava. Nyt jälkeen päin sitä vasta tajuaa, minkälaisen kumulatiivisen väsymyksen sumussa sitä muutaman viimeisen vuoden kulkikaan. 

Kivaa lauantaita, vietitpä sen sitten leväten tai touhuillen!

Translation: Have a good weekend!

Viikkokatsaus



Tämä viikko olikin sitten sellainen vähän työteliäämpi sellainen. On vähän sellainen olo, että tuolta se tuli ja tuonne se meni, näkikö kukaan, mitä tapahtui... Tästä huolimatta meillä oli kuitenkin miehen kanssa aika paljon yhteistä aikaa, mikä oli harvinaista ja kivaa. Yhtenä iltana laitettiin hirvipullia. 


Marraskuun lukuhaaste meni minulla niin, että kyllä nyt joka päivälle vähintään se 30 sivua tuli, toisina sitten tietysti paljon enemmän. Siltikään en ehtinyt lukemaan ihan niin paljoa kuin olisin halunnut. V.S. Naipaulin Elämän kuva on jo vähän vanhempi teos, mutta jostain syystä oli jäänyt joskus lukematta. Korjasin asian ja tykkäsin, tavallaan. Tykkään kirjallisuudessa(kin) hienoista tarinoista ja tämä oli kyllä sellainen. Toisaalta päähenkilö oli minusta epämiellyttävä. Vähän sama kävi sen Donna Tarttin Goldfinchin kanssa, tavallaan siinä olisi ollut aineksia minunkin makuuni olevaksi kirjaksi, mutta siinäkään en tykännyt päähenkilöstä. 


Perjantaina jännitettiin tasa-arvoisen avioliittolain läpimenoa. Ja kyllä, minua ihan oikeasti jännitti. Tunnen paljon ihmisiä, joita tämä laki on koskettanut ja tulee koskettamaan. Olen todella onnellinen heidän puolestaan (ja tietysti muidenkin), että he ovat nyt tasaveroisia yhteiskunnan jäseniä. Olen onnellinen, että Suomi otti ison askeleen suvaitsevaisempaan suuntaan. Olen aiemminkin pitänyt arkkipiispa Kari Mäkistä viisaana tyyppinä, mutta kuluneen viikon aikana olen alkanut todella ihailla sitä, miten hän tuntuu osaavan sanoa kaikki oikeat sanat.



Perjantaina laitoimme vähän fiinimpää ruokaa, sisäfilepihvit suppilovahverokastikkeella. Hienon päivän kunniaksi join lasillisen samppanjaa ennen ruokaa. Sitten vain oltiin. Rento oleminen olikin tämän viikonlopun teema. 


Lauantaina laitoin aamupalaani maustamattoman jugurtin sijaan piparkakkurahkaa ja muistin, että ehkä voisin tehdä piparimysliäkin. Olisikohan sen ohje muuten ainoa resepti, jonka olen ikinä jakanut blogissani? Joka tapauksessa, täältä löytyy. Vaikka sää on ollut harmaatakin harmaampi ja ankeampi, niin silti on ollut sellainen kiva kevyt jouluinen fiilis. 


Yhteisen vapaapäivän kunniaksi kävimme kaupungilla lounaalla. Someperhe ikuisti safkat, tietty. 


Pakollinen osuus oli myös piprukahvi Starbucksista. Jotkut rutiinini tuottavat minulle suunnatonta onnea ja tämä on kyllä yksi niistä. Kävin myös katselemassa Habitatia, mutta kuten muistinkin, se ei ehkä edusta ihan ominta tyyliäni. 


Lukuhaasteen kunniaksi ostin myös uuden kirjan. Finlandia-palkinnon saanut He eivät tiedä, mitä tekevät kuulosti mainospuheiden perusteella juuri sellaiselta suurelta tarinalta ja ajankuvalta, josta voisin tykätä. Lisäksi se on ihanan paksu, ettei lopu heti kesken. Minulle päivän paras lukuhetki on muuten bussimatka töihin ja töistä kotiin. Jos muuten ei ehdi päivän aikana lukemaan, niin silloin ainakin. 


Tänään naapuruston skidit kävivät kauppaamassa nameja leirikouluaan varten. Ostin ja nostalgisoin. Olen itse myynyt noita samaisia toffeita jotain luokkaretkeä varten aikoinani. Jotkut asiat eivät kai koskaan muutu. 

Ja sitten lopulta, rumpujen pärinää, Beach Housen Lovely-torkkupeiton voitti itselleen random.orgin arpomana seuraava kommentoija: 


Paljon onnea Piitis, lähetäthän minulle yhteystietosi blogin sähköpostiin, niin saat palkintosi. 

Huomenna sitten uutta arvontaa kehiin, siihen saakka hauskaa loppuiltaa!

Julmys

Yhteistyössä Henri Lloyd


Hyvää joulukuuta! Seuraa vuorossaan toinen jouluinen arvonta. Palkinnon virkaa toimittavat Henri Lloydin pehmeistä pehmeimmät mysbyysat ja -huppari. 




Tämä setti on todella lämmin, olen itse pitänyt verkkareita aamu-unisilla koiralenkeillä pakkasillakin ja pärjännyt ilman pitkiä kalsareita. Materiaali on paksua ja housujen pituus sopii myös meille hobiteille, koska lahkeissa on resorit. 



 Arvon yhden hupparin ja verkkarit sisältävän setin ja arvontaan osallistutaan kommentoimalla tätä postausta su 7.12. Viikkokatsauksen ilmestymiseen mennessä. Voittaja julkaistaan sitten Viikkokatsauksessa. Kerro kommentissasi, mitä kautta olet päätynyt lukemaan blogiani. Huomioithan, että minulla on kommenttien valvonta päällä, mikä tarkoittaa sitä, että vastauksesi ei välttämättä tule aivan heti näkyviin. 


Tämä verkkariasu, kasa tyynyjä ja tuoksukynttilä yhdistettynä valinnaiseen herkkuun ja/tai glögiin muodostaa oikean oppikirjaversion myyssaushetkestä. Onnea arvontaan!


First impressions


En ole tainnut koskaan postata meidän eteisestämme mitään pikku pikku yksityiskohtia kummempaa. Se on johtunut siitä, että en ole koskaan oikein tykännyt siitä. Vaatekaapit olivat ennen remonttia kirsikan väriset ja suoraan sanottuna aika kauheat. Muuttaessamme tänne portaat olivat lakattua mäntyä ja lattia koivua, joten eteinen oli aikamoinen materiaalien sillisalaatti. Joitakin vuosia täällä asuttuamme maalasin portaat valkoisiksi ja nyt tämänkesäisen remontin yhteydessä mies maalasi vaatekaapitkin valkoisiksi. 

Remontissa koko alakerran katot tehtiin uusiksi ja niihin upotettiin LED-valaisimet. Kaappeja ei ollut  aluksi tarkoitus maalata vaan olimme ajatelleet uusia ne. Eteisemme on hyvin kapea tila, josta yläkertaan johtavat portaat kahmaisevat merkittävän osan. Hyvin pian kävi ilmi, että kaappien paikoille ei menisi mitään standardimittaista. Kyselin tarjouksia liukuovifirmoista ja meinattuani tukehtua niitä saatuani (1000€/kaappi - ilman ovia), ehdotin, että jos kokeiltaisiin maalata vanhat. 

Mies teki ison työn kaapit kunnostaessaan. Ensin irroitettiin ovet ja metalliosat. Sitten hiottiin puupinnat rikki ja kaapit pestiin maalipesulla. Kaapit pohjamaalattiin Otexilla, jonka jälkeen alkoi tarkka ja huolellinen varsinainen maalaaminen puolikiiltävällä Helmi-kalustemaalilla. Kerroksia taisi olla kolme, kun alkoi näyttää siltä, että projekti olisi onnistunut. Neljäs kerros oli kuitenkin vielä tarpeen. Olemme lopputulokseen tosi tyytyväisiä, eteisestä tuli hurjasti valoisamman ja avaramman oloinen ja tyyli muuttui yhtenäisemmäksi. Eteinen kun on kuitenkin se, joka luo ensifiiliksen kodista, niin on mukavaa, että se on mieluinen. Unelmissani eteisessä olisi vieläkin vähemmän tavaraa, mutta se ei taida olla oikein mahdollista. 


Minä maalasin portaisiin yhden raikastuskerroksen uutta maalia, entinen pinta alkoi olla jo aika kellastunut. Ekalla kierroksella muutama vuosi sitten maalasin Betoluxilla, mutta tällä kertaa jollain Teknoksen vastaavalla. Rappusten alapuolella oleva tapetti on ikuisuuksia sitten laitettu ja ainoa kohta kodissamme, josta tapettia löytyy. 



Aiemmin yöpöytinä olleet vanhat puulaatikot ryhtyivät kenkätelineeksi. Huivi- ja pipokokoelmani yrittää aina levittäytyä tuolta korista muuallekin, yleensä portaiden koloissa pyörii huiveja enemmänkin. Minulla on myös tapana laskea juuri ennen kotoa lähtöäni avaimet hetkeksi käsistäni jollekin portaalle ja raivota sen jälkeen siitä, etten löydä avaimiani. 



Kenkätelineestä puheen ollen - sieltä löytyy myös eräs uusi pari kenkiä. Kovasti rakastamani New Balancen lenkkarit alkavat ahkeran käytön jälkeen näyttää jo hieman kuluneilta ja tuumasin, että voisin hankkia uudet vastaavat. Tällä kertaa päädyin kuitenkin kotimaiseen versioon. Sinivalkoinen on turvallinen, mutta jäin myös vähän haikailemaan viininpunaisia. Ostin popot Karhun omasta liikkeestä Lasipalatsista, joten sieltä ainakin löytyy, jos joku muukin innostui. 

Translation: Welcome to my crib. 

One lazy Saturday



Kävimme lauantaina kaupungilla hengailemassa. Oli tarkoitus mennä brunssille, mutta olimme vähän myöhään liikenteessä, eikä Helsingissä ole kovin montaa vaihtoehtoa myöhäiselle lauantaibrunssille. Niinpä päädyimme Hietsun halliin ja Roslundille. 



Jos Stadin paras pizza löytyy Pjazzasta, niin nyt löytyi kaupungin paras salaatti. Se oli Roslundin päivän salaatti, joten en tiedä, onko se millään vakkarilistalla. Salaatissa oli maalaiskanaa, Dijon-kastiketta, marinoitua punasipulia ja sen sellaista. Herkullisuudessa lähimmäksi pääsee Teatterin salaatti, jossa on tonnikalafilettä ja wasabimajoneesia, mutta Roslundin salaatti sai ykkäöpaikan myös ruokaisuutensa ansiosta. Se piti nälkää pitkälle iltaan. Mies söi burgerin. Roslundin burgeri on omissa kirjoissani jaetulla ykkössijalla Cafe Birgitan hampurilaisen kanssa, kun kaupungin parhaita purilaisia listataan. Roslund löytyy Hietsun hallin lisäksi myös Teurastamolta, suosittelen lämpimästi. 




Hallissa oli jo ihanan jouluinen tunnelma. Allekirjoittanutta tosin on helppo miellyttää sillä, että lätkäisee vain ison kasan (valkoisia, tämä on tärkeää) jouluvaloja jokaiseen mahdolliseen paikkaan. 


Asu oli rento, sellainen jossa viihdyn hyvin. Yritän nyt aktivoitua asukuvien kanssa enemmän, vaikka se on kyllä melkoisen hankalaa näissä valaistusolosuhteissa. Jos saisin aikaiseksi ikuistaa asuja, niin kumpia kaipaisitte enemmän - duunivaatteita vai vapaa-ajan kuteita?

Neule/knit: Uniqlo
T-paita/t-shirt: JC
Farkut/jeans: American Eagle Outfitters
Kengät/shoes: New Balance
Takki/coat: Zara
Huivi/scarf: By Pia's (saatu blogin kautta / giveaway)
Laukku/bag: Marc by Marc Jacobs

Translation: Last Saturday - burgers and relaxing. 

Viikkokatsaus


Viime viikko päättyi perinteisin menoin - iltakävelyyn Laiviksen kanssa. 



Maanantaina uhmasin koirankarvoja (epäonnistuneesti) ja pukeuduin kokomustaan. Sata vuotta vanhasta hameesta on aikojen saatossa kadonnut vyö, mutta korvasin sen Noa Noan kaulakorulla, jolle ei tunnu muuten olevan ikinä käyttöä niin nätti kuin se onkin. 


Tiistai oli suuri juhlapäivä, kun Netta Laivakoira Nepparinen täytti kunnioitettavat 11 vuotta. Reipas ja leikkisä haukku ei aina vaikuta ollenkaan niin iäkkäältä ja aina välillä mietin, että pitäisikö sen kanssa alkaa jo himmailla rajuimmissa leikeissä. Laiviksella on rodulleen tyypillinen kaihi silmissä ja sen hämäränäkö on jo aika heikko. Sen huomaa erityisesti siitä, että karvakorva ei mielellään ulkoile esimerkiksi pimeässä metsässä, eikä hyppää sängylle tai sohvalle pimeässä.  Eläinlääkäri on sanonut, ettei tämäntyyppinen kaihi onneksi sokeuta kokonaan. Muuten Laivis on iloinen ja tomera, eikä sitä tosiaan arvaisi ikäisekseen. 


Päivänsankari sai osakseen runsasta kekkulointia vapaana pelloilla ja metsissä, nakkitarjoilun ja leikkejä. Illalla oli hyvä sitten simahtaa. 


Viikko hujahti ohi nopsaan, joulunalusaika tuntuu olevan monella tapaa kiireinen. Perjantaina heitin päälle rennomman neulemekon. 


Perjantaina myös käyttäydyin odotetulla tapaa ja suuntasin töiden jälkeen Stockan joulupuotiin. Makukahvin ja jäätelön sijaan valitsin tällä kertaa iltapalaksi sushia. Notkuin työkaverini Nooran kanssa myös vaatekaupoilla.  


Tämän notkumisen tuloksena löytyi Cosista täydellinen musta pönkköhame työkäyttöön. 


Itsenäisyyspäivän aamu valkeni (tai oikeastaan nimenomaan ei valjennut) harmaana ja pimeänä. Sytytin kynttilät ja join kahvia pitkään. Mies oli töissä ja minulla ei ollut päivälle suunniteltuna mitään muuta kuin himinöintiä. Otin ilon irti, kuuntelin Jouluradiota koko päivän ja sirottelin lisää joulukoristeita joka puolelle.


Löysin kätköistäni arvokkaan päivän kunniaksi lähimmän kosketukseni Linnan juhliin, joihin yritin 7-vuotiaana kutsua itseni, nimittäin kirjeen silloiselta tasavallan presidentti Mauno Koivistolta. Kirjoitin hänelle itse asiassa kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla sain vastauksen ainoastaan presidentin kansliasta. En tyytynyt tähän ja koetin onneani uudelleen. Linnaan en päässyt, mutta sainpahan hauskan muiston. 


Himinöintiin kuului myös glögikauden korkkaus. Uskokaa tai älkää, mutta todellakin vasta nyt maistoin glögiä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Testasin Loimua, jota sain blogin kautta pullollisen. Maku oli ihanan perinteinen, mutta Loimun kanssa täytyy kyllä pitää varansa, se on nimittäin paljon väkevämpää kuin vaikkapa Blossa. 


Glögiherkuttelu kuuluu olennaisena osana Linnan juhlien katseluun. Meillä ei ole yhtään ikkunaa, jolle voisi sytyttää kynttilöitä, mutta ajatus kai lienee tärkein. Yksi kodille, yksi isänmaalle ja ensi vuonna muistan ostaa uudet kynttilät tätä varten. Linnan suosikkini - kuten varmasti monen muunkin - oli tietysti hurmaava Hannes. Puvuista taisi miellyttää eniten Tea Riihilahden upea punainen


Tänään ulkoilimme Laiviksen kanssa tavalliseen tapaan ja aloin jopa hieman kaivata lunta. Jos voisin tilata kymmenen senttiä lunta ja viisi astetta pakkasta? Tassupyykiltä vältyttäisiin, mutta lumenluontiin ei tarvitsisi hermostua. 


Iltapäivällä meillä oli kivaa ohjelmaa, kun suuntasimme Nooran ja hänen avomiehensä luokse sunnuntailounaalle. Lounaaseen liittyi kuvaushommia ja kuulette siitä (ja yhdestä toisesta jutusta) ensi viikolla lisää. 


Oli todella ihana ja herkullinen iltapäivä, sellainen juuri täydellisen rento. Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko. 

Kiitos kaikille Henri Lloydin verkkariarvontaan osallistuneille, teitä oli oikea ennätysmäärä. Voitto osui tällä kertaa Millalle. 


Oikein paljon onnea, lähetäthän minulle yhteystietosi blogin sivupalkista löytyvään sähköpostiosoitteeseen. 

Ihanaa ja jouluista uutta viikkoa!



Julmys, osa 2



Yhteistyössä Beach House

En varmaankaan ole ainoa, joka odottaa pyhien tuomaa mahdollisuutta olla vain. Hengailua pyjamassa aamusta iltaan, lukemista, kahvia, sesongin herkkuja ja aikaa. Ja Jouluradio soi itsestäänselvästi taustalla. 

Itse nukun aina pyjamassa, en koskaan yöpaidassa. Yhdistelen pyjama-alaosiin puuvillaisia t-paitoja, talvella pitkähihaisia ja kesällä lyhythihaisia. Joulunajan myyssailuun kuuluu vielä vähän lisävarustelua - paksu ja pehmoinen kylpytakki ja kunnon tohvelit täydentävät lomatyylin. Tällaiset, oikein valioyksilöt, laitan tämän maanantain kunniaksi jakoon. Sääkin kun tuntuu suosivan nimenomaan sisätiloissa oleskelua. Tänään arvotaan siis setti, joka sisältää yhden Beach Housen Softie-kylpytakin ja Alpaca Line -tohvelit. Pidempiaikaiset lukijani tietävät nihkeän suhtautumiseni turkiksiin, joten pidän tärkeänä mainita, että pehmeiden töppösten alpakka on aina kuollut luonnollisista syistä. Lisätietoa löytyy täältä



Arvontaan osallistuminen on helppoa. Käy lunttaamassa Beach Housen sivuilta, mitkä muiden kylpytakkien nimet ovat. Kerro vastaus kommenttiboksissa ja olet mukana. Muistattehan taas, että minulla on kommenttien valvonta päällä, joten osallistumisesi ei välttämättä tule heti näkyviin. Aikaa on tuttuun tapaan ensi sunnuntain (eli 14.12.) Viikkokatsaukseen saakka ja julkaisen voittajan sitten Viikkokatsauksen yhteydessä. Postailen yleensä illemmalla, joten ei hätää, sunnuntaiaamuna ehtii vielä mukaan. 

Onnea arvontaan!

Skål jollekin uudelle

Yhteistyössä Cousiño-Macul-viinitalon kanssa



Viime sunnuntaina olimme ystäväni ja työkaverini Nooran ja hänen avomiehensä luona sunnuntailounaalla. Olimme saaneet Cousiño-Maculin viinitalolta Antiguas Reservas -viiniä maisteltavaksi ja toiveen pohtia jotain pientä purtavaa viinin kanssa nautittavaksi. Antiguas Reservas Cabernet Sauvignon on klassinen lihaviini. Sen seurassa viihtyvät reilut pihvit, riista ja poro. Se on myös mainio kumppani kypsille ja voimakkaille juustoille. Tällaisen briiffin pohjalta Noora alkoi miettiä, minkälainen olisi hyvä menu. Sovimme työnjaosta - minä hoitaisin yleissälän eli pullojen availut, pöydän kattamisen ja kuvaamisen. Noora taas vastaisi ruokapuolesta. Kumpikin saisi siis mieleistään tekemistä. Pyörittelimme päässämme ajatusta rennosta kaveriporukan juhlalounaasta tai -illallisesta. Se voisi kenties ajoittua tapaninpäivälle, kun perinteinen jouluruoka ei ehkä olisi enää se mieluisin vaihtoehto, mutta olisi kivaa syödä vielä jotain jouluvivahteista. 




Näissä tunnelmissa vierähti siis sunnuntai ja kävimme pöytään juuri sinisen hetken koittaessa. Viini kaadettiin laseihin ilmaantumaan jo hyvissä ajoin ennen ruuanlaiton aloitusta ja tämän suosittelen kyllä tekemään. Antiguas Reservas on ehdottomasti parhaimmillaan reilusti dekantoituneena. Viini on 100% Cabernet Sauvignon -rypäleistä ja tässä seikassa piilee muuten yksi yllättävä, hyvä asia. Itselläni on ainakin joskus punaviinien kanssa hieman hankalaa, kun joku hyväkin viini saattaa aiheuttaa jo puolestakin lasillisesta ihan kamalan päänsäryn. Eräs asioista hyvin perillä oleva lähde vinkkasi silloin, että kannattaa kokeilla uuden maailman viinejä, joissa on käytetty vain yhtä rypälettä. Hänellä oli joku aivan järkevä perustelukin tähän, mutta sitä en valitettavasti enää muista. Oli miten oli, Antiguas Reservas on napakymppi myös tässä mielessä. Ja kuinka ihanalta se maistuikaan!



Mitä me sitten söimme? 
Noora: "Menu on yhdistelmä lapsuudenkotini muistoja. Alkupalat ovat perheemme joulupöydän vakioita, joita lapsena kävimme salaa napsimassa ennen vieraiden saapumista. Pääruoan pihvit ja vihreä salaatti ovat perheemme perjantaitraditio: joka perjantai syötiin pihvejä salaatin ja tuoreen patongin kera, vanhempana kylkeen sai lasin punaviiniä. Pekonilla höystetyt pavut ovat olleet perheen keittokirjassa vuoden 1998 Espanjan lomasta lähtien, äitini taisi inspiroitua paikallisesta tapas-menusta. Jälkkäri on omaa käsialaani, halusin raikkaan, mutta makean jälkiruoan. Ja tiesin, että viimeistään tällä jälkiruoalla olen voittanut vieraat puolelleni."


Alkupalat

Leipäjuustoa viikunahillolla 

Leikkaa piparimuotilla leipäjuustosta tähtiä, sydämiä tai muita jouluisia kuvioita. Lisää nokare viikunahilloa. 
Pateeleivät 
Paahda paahtoleipää, leikkele muotilla reunat pois, levitä pateeta leivälle ja koristele persiljalla.

Tarjoile pienten cocktail-suolakurkkujen ja mustaherukkahillon kanssa. 

Sinihomejuustolla täytetyt taatelit 
Leikkaa taatelit kahtia, levitä taatelin väliin sinihomejuustoa ja asettele kauniisti tarjoiluvadille. Koristele vaikkapa viikunoilla.





Pääruoka 
Vihreät pavut pekonilla ja valkosipulilla

Keitä papuja hetki, kunnes pavut ovat hieman pehmenneet. Paista valkosipuli pekonin kanssa, lisää pavut ja anna lämmetä. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. 

Vihreää salaattia Safkaa-salaattikastikkeella 
Sekoita kulhossa erilaisia vihreitä salaatteja ja kevätsipulia, lisää joukkoon maailman paras salaattikastike 

Pihvit 
Laiska pyytää lihatiskin myyjää leikkaamaan pihvit todella ohuiksi, jolloin paistamiseen menee vain minuutti per puoli ja uunia ei tarvita. Mausteeksi riittävät pippuri ja suola.

Tarjoa pääruoan lisukkeena aitoa voita ja tuoretta maalaisleipää.
Jälkiruoka
Joulujätski

Murskaa kupin tai mukin pohjalle pipareita, annostele päälle Ainon Karpalo & Kinuski –jäätelöä, koristele karpaloilla ja toffeekastikkeella.

Olette varmasti huomanneet, että Nooran nimi on alkanut esiintyä blogissani aina silloin tällöin. Olemme käyneet kuvaamassa, suunnitelleet matkaa yhdessä ja roikkuneet after workeilla. Meitä yhdistävät monenlaiset asiat - rakkaus kuninkaallisiin, matkustamiseen, hyvään ruokaan ja juomaan, sporttaamiseen, blogeihin ja tyyliin. Tiedätte myös, että olen tämän vuoden aikana pohdiskellut blogin tulevaisuutta. On tehnyt mieli tehdä jotain uutta, tällä konseptilla on nyt menty aika pitkään. Niinpä olemme Nooran kanssa päättäneet yhdistää innostuksemme ja voimamme. Ensi vuoden alusta bloggaamme yhdessä, uudessa osoitteessa. 

Tämä blogi jää kyllä paikalleen ja luettavaksi, mutta ei enää päivity. Uuden osoitteen saatte sitten lähempänä, mutta siitä, mitä tuleman pitää, voin vinkata jo nyt. Minun juttuni jatkuvat aiheiltaan samoina kuin tähänkin saakka - vaatteita, sisustusta, matkailua ja hölönpölöä ja kesäaikaan tietysti (toivottavasti tätä vuotta enemmän) purjehdusta. Noora taas bloggaa juoksemisesta ja sporttailusta muutenkin, ruuasta, resepteistä, ravintoloista, matkustamisesta ja varmasti vielä vaikka mistä. Myös prinsessaperjantaita kaipaamaan jääneet saattavat löytää edestään iloisen yllätyksen. 

P.S. Sitten olisi vielä yksi juttu, kun siitä dekantoimisesta oli puhe... (Toki Decanterista löytyy muutakin kuin dekanttereita.) 

Tämä Chilen vanhin viinitalo nimittäin fiilistelee nyt joulua. Alkon vakiovalikoimasta löytyvä Cousiño-Macul Antiguas Reservas (tuotenumero 459827, hinta 12,48€) on runsas ja herkullinen punaviini kynttilöiden valaisemiin iltoihin kaikille joulua odottaville viininystäville. Hashtagaa Instagramissa kaunein joulutunnelmainen viinikuvasi #jouluviini #antiguasreservas #viikonviini ja osallistu Decanterin 50€ lahjakortin arvontaan!

Kilpailuaika 8.-21.12. ja palkinto arvotaan 22.12. Palkintona Decanterin lahjakortti, arvo 50€. Decanter -myymälöistä sekä nettikaupasta www.decanter.fi saat parhaat viini- ja keittiötarvikkeet.

Workwear Basics



Luottoasu. Se on kulunut sana, mutta kuvannee parhaiten tietyntyylistä pukeutumista, josta tietää, että aina viihtyy. Se on setti, joka ei koskaan tunnu väärältä ja jossa on mukava olla, eikä tarvitse miettiä, että näkyykö jostain kohtaa sukkisten vyötärö tai rintsikoiden hihna tai alkaako vyötärö kiristää iltapäivästä. 

Luottoasun voisi kai sanoa edustavan sitä ominta tyyliä. Oma työtyylini on vasta tämän vuoden aikana kehittynyt, aiemmin virkapuku samaan aikaan rajoitti ja helpotti. Luulen, että nyt voin jo sanoa, mikä on minun luottoasuni töihin. Se on musta hame, joita on kaapissa muutama erilainen, yhdistettynä harmaaseen neuleeseen, joita on kaapissa enemmän kuin muutama. Vaikka inhoan sukkia, niin sukkahousuissa jostain syystä viihdyn ihan hyvin. Sirot korut, jes. Yksinkertaiset ja klassisen hillityt laukku ja kengät, kyllä kiitos. Kynnet ovat aina tosi lyhyet (en diggaa pitkiä kynsiä sitten yhtään) ja niissä on aina lakkaa. 




Neule/knit: HM (ainakin kymmenen vuotta vanha / at least ten years old)
Hame/skirt: COS
Sukkikset/tights: HM
Laukku/bag: MICHAEL Michael Kors
Kengät/shoes: MICHAEL Michael Kors
Kynsilakka/nailpolish: Essie Thigh High


Hiusten suhteen olen todella kaavoihin kangistunut, mieluiten pidän niitä rennolla ponnarilla. Kaikki hyvät hiuspampulani ovat kadonneet tai katkenneet (siis mihin ne oikein menevät), olen viime aikoina kiepauttanut ruman pampulan ympärille hiussuortuvan. 

Translation: This is what I wore to work the other day. 

Casual Friday


Oikeastaan tämä oli torstain työasu. Olin aamupäivän yhdessä seminaarissa ja iltapäivän etänä. Toimistolle tämä olisi ollut perjantaihommia. Rillejä käytän oikeastaan vain autoa ajaessani ja silloin, kun pitää muuten nähdä kauas.  



T-paita/t-shirt: Rajala Kuvapalvelut / Pure Waste
Neuletakki/cardigan: Uniqlo
Vahapintaiset farkut / jeans: Zara
Saappaat/boots: Sam Edelman
Silmälasit/glasses: DKNY

Hymytön olemus johtui lannistavasta pimeydestä. Äitini sanoi hyvin, että ihan kuin Suomen päälle olisi levitetty paksu harmaa matto, jonka alla on pakko olla kuukausitolkulla. Tänään helpotti vähäsen, kun maa oli herätessäni valkoinen. Kestäisipä se nyt!


Nyt takaisin kynttilöitä sytyttelemään, kivaa lauantaita!

Translation: What I wore the other day. 

Viikkokatsaus


Viikko alkoi samalla näyllä kuin moni muukin päivä tässä viime aikoina: amaryllis oli kasvatellut liian painavat kukat ja varsi naksahti poikki. Tähä sainkin jo hyviä vinkkejä, että kannattaa laittaa joku tikku onton varren sisälle. Nyt on vain pari viimeistä kertaa sattunut sellaisia versioita, joissa varret ovat jotenkin mädäntyneet melkein saman tien ja niistä on tullut sellaista ihmeellistä mössöä. Yäk. Vaihdoin siis toisiin suosikkeihini, hyasintteihin. 


Olimme alkuviikosta sekä minä että Laivis vähän nuupahtaneita. Ei ole oikein huvittanut treenailla, eikä oikeastaan mitään muutakaan. En ole funtsaillut joululahjoja vielä yhtään ja korttikuvatkin jäivät ottamatta. Päätin jo, että laitetaan somen kautta viimevuotinen kuva jakoon ja rahat hyväntekeväisyyteen. 


Olen käyttänyt viime aikoina tasan samoja asusteita joka päivä. No, mitäs sitä suosikkeja väkisin vaihtamaan. 



Muuten viikko poikkesi rutiineista kivasti. Eräänä päivänä minulla oli aamutapaaminen Suvanto-kahvilassa, joka on aivan ihana paikka, niin tunnelmallinen. Brekkari näyttää ihan hyvältä, kahvi on erinomaista ja herkutkin houkuttelevan oloisia. Paikalla oli myös paljon äitejä ja vauveleita, joten oletan, että se on mammahengailuunkin kiva paikka, jos joku on sellaisesta kiinnostunut. 


Loppuviikosta olin myös seminaarissa, etänä ja vähän siellä sun täällä työskentelemässä. Lentokentälläkin kävin. Nyt kun siellä ei enää tule ravattua ihan joka päivä, muistan taas, miksi olen aina pitänyt lentokentistä niin paljon. Siinä odottavassa lähdön tunnelmassa on jotain erityistä. 


Yhtenä iltana heivsin tietokoneen ja lueskelin ihan perinteisesti lehtiä. Sekä Trendistä että Avotakasta (joka ei normaalisti ole suosikkisisustuslehteni) oli tosi hyvät numerot. Trendissä tykkäsin erityisesti lämpimän pukeutumisen muotivinkeistä ja vahvasta ysärivibasta. 


Sisustuslehden selailu puhalsi uutta puhtia hetken aikaa kadoksissa olleeseen sisustusinnostukseen. Seuraavaksi ovat vuorossa olohuoneen verhot. Olen jo mielessäni mallaillut harmaita, pellavaisia laskosverhoja. Olen luvannut talouden imurointivastaavalle, että pitkiä sivuverhoja ei enää tule. Päätyseinänkin kaluste on päätetty, pitäisi vain ehtiä ostoksille. 



Perjantai-ilta ja lauantai oli molemmilla vapaata, joten päätimme laittaa fiinimpää ruokaa. Mies innostui Nooran pavuista niin paljon, että laittoi niitä lisukkeeksi paahtopaistille. Pakastimessa oli vielä yksi rasiallinen naapurilta saatuja suppiksia, joista tuli kastiketta. 


Lauantaina heräsimme siihen, että maa oli valkoinen. Lumesta on vieläkin joitain rippeitä jäljellä ja kyllähän se tuo valoa, ei voi väittää vastaan. Lumesta inspiroituneena päätin, että on ehkä aika heivata Halloween-kurpitsat pihalta ja siivosin muutenkin kalusteita vähän suojaan. Riippumattoakaan ei ehkä enää hetkeen tarvita. 



Hyasintit pääsivät myös viikonloppuna paikalleen ja nyt, jos on vinkkejä siihen, kuinka ne aukeaisivat mahdollisimman pian, mutta rupsahtaisivat mahdollisimman hitaasti, niin saa antaa. 


Tänään kävimme Nooran kanssa kaupungilla pyörimässä, jouluvaloja ihastelemassa ja vähän uutta blogia rakentelemassa. Joku arvasikin jo blogin nimen melkein oikein, se tulee olemaan Noora & Noora. 


Helsinki pisti tänään parastaan. Taivaanrannasta voi nimittäin bongata vilauksen auringosta, jos oikein tarkkaan katsoo. Senaatintorin Tuomaan Markkinat olivat todella, todella viehättävät vanhoine karuselleineen ja valoineen. Suosittelen lämpimästi!


Maanantaisen arvonnan voittajaksi päätyi Ansku, jolla olikin jo yhteystiedot kommentissaan mukana, joten hän voi odotella minulta sähköpostia vielä tänään. Onnea Ansku! Ennen joulua on vielä pari maanantaita ja niille on molemmille tiedossa vielä jotain lämpöisen jouluista. 


Jos en ole lahja- ja korttibisneksiin panostanut vielä yhtään, niin joulumusiikkiin sitten sitäkin enemmän. Olen kuunnellut Jouluradiota ihan joka välissä ja eilen olimme Dominante-kuoron joulukonsertissa. En tiedä, olenko tullut vanhaksi vai mistä on kyse, kun meinaan alkaa itkeä vähän joka toisesta joululaulusta. Että kyllä täällä ihan joulufiiliksissä ollaan jo. Puolitoista viikkoa!

Translation: I just love Helsinki!


Kasmir, kashmir, kašmir, cashmere

Yhteistyössä By Pia's


Maanantaikiva on täällä taas. Kuten otsikosta näette (ja joku ehkä muistaakin erään taannoisen keskustelun), angstasin oikein kunnolla sitä, että nyt pitää kirjoittaa siitä. Että olin tosiaankin väärässä ja se ei ole kasmir vaan kashmir (mutta silti samppanja), jos käytössä ei ole sitä suhuässän merkkiä. Ja koska minulla ei ole aavistustakaan, kuinka se merkki Macilla tehdään, kerron teille, että tänään laitan jakoon kashmir-pipon ja huivin. Huivi ja pipo ovat By Pia'sin ja varsinaisia tuotekuvia voi käydä katselemassa täällä.




Huivi ja pipo ovat ihanan pehmeitä ja lämpöisiä, sellaisia, että niitä pitää ihan ilokseen, eikä vain tarpeesta. Tällä kertaa päätin arpoa tuotteet vähän eri tavalla kuin yleensä. Halusin nimittäin muistaa sellaisia pitkäaikaisia lukijoitani, jotka ovat kommentoineet aktiivisesti vuosien varrella. Kommentointi ja keskustelu ovat ehdottomasti bloggaamisen suola, ilman niitä olisi todella tylsää ja epämotivoivaa postailla. Täällä on käyty vaikka minkälaisia keskusteluja kommenttiboksissa ja olen oppinut uutta, saanut tuoreita näkökulmia ja toivon, että te lukijatkin olette saaneet niistä keskusteluista iloa ja ideoita. Niinpä kaivelin tuttuja nimimerkkejä ja arvoin palkinnon voittajan heidän joukostaan. 

Tämän lämpöisen joululahjan saa tällä kertaa SuviAnni. Laitahan siis ihana vakkarilukijani minulle sähköpostia blogin sivupalkissa olevaan osoitteeseen, niin laitan sinulle paketin postiin. 


Ensi maanantaina on vuorossa joulusesongin viimeinen arvonta ja se on sitten jälleen sellainen ihan perinteinen arvonta, johon kaikki voivat osallistua. 

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!

Viikko jouluun



Mielikuva: Lahjojen paketointia yksinkertaisen tyylikkäisiin papereihin ja runsaiden rusettien sitomista. Lumi leijailee hiljaa maahan ja joululaulut soivat. Uunista juuri otetut joulutortut odottelevat, että glögi lämpenisi sopivaksi pariksi. Koti on siivottu ja nurkassa nököttää kuusi, joka levittää ympärilleen ihanaa tuoksua. Kun lahjat ovat paketeissaan, on aika ripustaa esille kaikki saamamme joulukortit. Kylläpä ne näyttävätkin hauskoilta, kun ne roikkuvat silkkinauhassa portaikossa. Tralallei. Laivis somana sohvannurkassa. 

Todellisuus: Nolla lahjaa ostettu. Nolla korttia lähetetty. Yksi ilta tuhlattu kuninkaallisvideoiden katseluun YouTubesta, vaikka olisi pitänyt tehdä jotain ihan muuta. Pölypalloja ja hiekkaa ympäri kämppää ja kolme miljoonaa koirankarvaa. Täysin tursakkeeksi muuttunut Laivis trimmattuna vain unelmissa. Pakastimessa ei mitään torttutaikinaan viittaavaa ja ohjelmassa tänään laskujen maksua ja hätäinen pikasiivous. Ajatuksia suotu joulun ajan ruokailuille: nolla. Ulos ripustettuja jouluvaloja: nolla. Ideoita joululahjoiksi: nolla. 

Tehoviikko on siis edessä. Aloitan sen relaamalla huomenna frendini kanssa glögeillä, perjantaina suon ehkä ajatuksen lahjoille, viikonloppuna tapaamme sukulaisia ja korttien lähettäminen on joka tapauksessa nyt myöhäistä. Jouluaatto ja -päivä menevät reissussa ja kentän Alepasta saa varmaan jotain loppupyhiksi. Torttutaikinaakin. Ja hei, hyasintit avautuivat juuri. Eiköhän se ihan hyvin mene. 

Translation: Um, Christmas is next week? Yikes. 


Jouluinen prinsessaperjantai



Vauvahuumaa Ruotsin hovista! Prinsessa Madeleine ja Chris odottavat toista lastaan ja kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel postasivat YouTubeen supersuloisen joulutervehdyksen. 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin ja viimeiseen viikonloppuun ennen joulua prinsessahuumassa!

P.S. Oma joulutilanteeni on kohentunut huomattavasti - pistin nimittäin töiden jälkeen töpinäksi, lähdin kaupungille ja reilussa kahdessa tunnissa oli lahjat hankittu. Nyt voin siis alkaa rakentaa itselleni sitä ihannetilannetta, jossa joululaulut soivat, juon glögiä ja paketoin paketteja. Eipä. 

Paketointihommissa


Tavoitetila saavutettu, miinus kuusi. Hyasintit ovat avautuneet juuri parahiksi ja lahjat ovat yhtä lukuun ottamatta paketissa. Käärin lahjoja tänä vuonna vanhaan tapaan voimapaperiin ja Lauralta bongaamaani tapaan sanomalehteen. Minusta on kehkeytynyt ihan taitava paketoimaan ilman teippiä, koska unohdan joka vuosi ostaa sitä. 

Ainoa paketoimaton lahja on puolitoistavuotiaan kummityttöni, koska oli pakko odotella aamua ja valoa, jotta sain napattua kuvan. En kestä, miten söpöjä vaatteita lapsille on tarjolla. Haahuilin Stockan lastenvaateosastolla varmastikin suurimman osan lahjaostoksiin käyttämästäni ajasta eilen. Tämä takki on Mayoralin, jolla näytti olevan muitakin tosi, tosi ihania vaatteita. 



Nyt virkistävälle lenkille ja sitten pakettihommat finaaliin. Saatan hyödyntää vielä Lauran vinkin aikakauslehdistäkin. 

Ihanaa lauantaita!

Viikkokatsaus


Viime viikko päättyi kiertelyyn joulutorilla ja ihanaan tunnelmointiin. Sen jälkeen olikin vähän alamäkeä. Maanantaiaamuna vetäisin otsani täysillä auki olevan kaapinoven kulmaan ja sain siihen oikein kunnon vekin. Mies oli reissussa, joten jouduin vielä itse antamaan itselleni ensiapua. Puhaltelin vähän aikaa jääpussi naamalla ja lähdin töihin. Meinasin ajaa toisen auton kylkeen aamuruuhkassa. Kotiin tultuani tyhjensin tiskikonetta ja otin keraamisesta veitsestä kiinni siitä teräpuolelta. Laskin onneksi ajoissa irti. 


No, ensimmäiset joulukortit sentään saapuivat ihastuttamaan. 


Tiistaina olin yhdessä työmenossa ja bongasin sieltä mahtavan tarjoiluehdotuksen. Bauhausista saa metritavarana tuollaista massiivipuutasoa ja siihen päälle oli kasattu kaikenlaista herkkua. Jokainen taisi varastaa idean omiin tuleviin kekkereihinsä. 


Olin yksin kotona koko viikon ja päivät hujahtelivat ohi kovaa kyytiä. Laivis meni hoitoon, ettei sille olisi tullut turhan pitkiä päiviä yksin. Valvoin ihan liian myöhään, mutta muistin sentään iltaisin ladata kahvinkeittimen valmiiksi aamua varten. Tällä on ihan ratkaiseva merkitys siinä, kuinka sujuvasti oma arkiaamuni menee. 


Valvomisen syynä olivat muun muassa venähtäneet Pinterest-sessiot. 


Joulun ajan kunniaksi oli sellainen fiilis, että pitää pukeutua ruutuun usein. Ja käyttää punaista. Yhdistin flanellipaidan pönkköhameeseen. En ole kasvattanut viiksiä vaan naaman edessä näyttää roikkuvan joku hius. 


Ilmaannuimme noin sadannen kerran Nooran kanssa töihin hyvin samankaltaisissa asuissa. Söimme joulupuurot ja vertailimme ruutuja. 


Noora lähti lomalle perjantain päätteeksi ja minä puolestani päätin hoitaa jouluostokset kerralla kuntoon. Joimme sesongin kunniaksi lasilliset töiden jälkeen ja lähdimme sitten kumpikin omiin puuhiimme, Noora pakkaamaan ja minä shoppaamaan. Sainkin lahjahommelit hoidettua ja olin oikein tyytyväinen. 


Ehdottomasti suloisin kaikista oli tämä Mayoralin takki, jonka ostin kummitytölleni. Lapsille löytyy kyllä niin mielettömän ihania vaatteita, että olisin voinut kierrellä osastolla vaikka kuinka kauan.


Lakkasin kynnet juhlallisen kimalteleviksi. Tykkään tosi paljon noista pienistä kynsilakkapulloista. Isommista tuntuu aina jäävän osa käyttämättä, kun ne kuivahtavat. Kaatelen välillä sekaan kynsilakanpoistoainetta niitä ohentamaan, mutta ei niistä ikinä oikein uudenveroisia enää tule. Varsinkin Essien lakat (niin hyviä kuin muuten ovatkin) ovat minusta aika nopeita menemään huonoksi. 


Viikonloppu oli mukava: sain miehen kotiin ja kävimme kyläilemässä. Luntakin tuli ja ymmärtääkseni valkoisen joulun varaan voi laskea. Sitten tuli taas vähän alamäkeä. Kylästä palattuamme huomasimme nimittäin, että kummallakaan ei ole avaimia mukana. Niinpä ihailimme raikasta talvi-iltaa pian lähes 300 euroa köyhempinä. Remontin jäljiltä kun ei ollut tullut annettua vielä kenellekään vara-avaimia, joten lukkoseppä oli ainoa mahdollisuus. Upeaa. No, täytyy ajatella niin, että nyt meillä on tosi hieno uusi murtosuojattu lukkopesä. 


Jalassani minulla oli ensimmäistä kertaa vuosikausiin UGGieni edeltäjät. Ne löytyivät remppasiivouksen yhteydessä. Olinkin miettinyt, että mitähän talvikenkiä käytin ennen kuin UGGit tulivat. Nämä Clarksin curling bootsit ovat minusta edelleen kivat, joten otin ne taas käyttöön. 


Vaikka tulikin vähän vastoinkäymisiä tällä viikolla, niin silti on kiva fiilis. Laivis tuhisee jälleen kotona, meillä on yhteistä aikaa tiedossa miehen kanssa ja ne jouluvalmistelut, jotka ajattelin tehdä, on tehty. Niinpä voin ihan vain keskittyä nauttimaan tunnelmasta ja odottelemaan sitä itseään. Ja huomisen jälkeen alkaa pimeyskin väistyä. Jee, kesä! (No melkein.)

Translation: This and that. 

Mikä tyyli?

Yhteistyössä Pentikin kanssa


Kun remonttimme alkusyksystä valmistui, aloitin yhteistyön Pentikin kanssa. Kokeilin Pentikin tuotteilla luoda kolmea eri tyyliä olohuoneeseen ja keittiöön. 





Ensimmäinen tyyli oli hyvin minimalistinen. Osittain se oli sitä siksi, että olimme remontin yhteydessä laittaneet paljon tavaroita kierrätykseen tai vaihtaneet niitä muualle kotiimme. Toisaalta tuollaiseen graafisempaan mustavalkoiseen ilmeeseen sopiikin se, ettei tavaraa ole kauhean paljon. 

Oli kivaa näyttää, että Pentikiltä löytyy muutakin kuin maalaisromanttista tyyliä. Pidin itse todella paljon tuosta mustavalkoisesta matosta ja vähän Missoni-henkisistä tyynyistä. Mustat lampunvarjostimet toivat ryhtiä huoneeseen. 

Koko postaus löytyy täältä.







Syksyn pikkuhiljaa pimentyessä oli mukavaa tuoda kotiin vähän väriä ja kaivaa koristekurpitsat esiin. Lokakuu on ainoa aika, jolloin haluan hetkellisesti värikkäämpää sisustusta ja oranssi tuntui hyvältä. Mallailin yllättävää suosikkia, peuranpäätä seinälle ja suureksi hämmästyksekseni ihastuin siihen täysin. 

Tämän postauksen pääset lukemaan tästä.



Sitten tuli joulu ja runsas koristelu. Olen aina tykännyt, että minimalismi on joulun vihollinen ja että enemmän on enemmän. Niinpä sirottelin kaikkea kimaltavaa ympäriinsä. 





Koko joulupostauksen löydät täältä

Edelleen meiltä puuttuu paljon sisustuksen viimeisteleviä asioita, kuten verhot ja yksi kaluste, joten ajattelisin näitä ministailauksia enemmänkin sellaisina aihioina, joista voi lähteä viemään sisustusta johonkin suuntaan. Kunhan joulu on taputeltu pakettiin ja koristeet laitettu takaisin säilöihinsä, on aika reipastua taas tämän asian suhteen. Mikä näistä tyyleistä on sinun suosikkisi? Mitä tyyliä sinä lähtisit edistämään? Mustavalkoista ja vähän jopa industrial-tyylistä? Vai toisitko kenties lisää värejä ja kuvioita kokonaisuuteen? Vai olisiko valintasi sametin, kynttilälyhtyjen ja koristeellisuuden tie?

Kerro mielipiteesi kommenttiboksissa, niin olet mukana arvonnassa, jonka palkintoina arvon kaksi kappaletta 50 euron lahjakortteja Pentikille. Pidetään tällä kertaa kisa pystyssä vähän pidempään, niin joululomalaisetkin ehtivät mukaan. Vastaa siis viimeistään 4.1.2015. Huomioithan, että minulla on kommenttien valvonta päällä, joten voi kestää hetken ennen kuin vastauksesi tulee näkyviin. 

Sitten ei muuta kuin mielipideasioista kiistelemään, onnea arvontaan!

My 2014



Sama esipuhe kuin varmaan kaikkina edellisinä vuosina: Minusta loppuvuodesta on aina mukavaa käydä läpi kulunutta vuotta ja muistella kivoja hetkiä. En juuri harrasta uudenvuodenlupauksia, mutta tavoitteita asetan kyllä itselleni. Vuodenvaihde on myös ihan hyvä hetki tehdä tietynlainen välitilinpäätös ja puntaroida, mihin suuntaan sitä haluaisi omaa elämäänsä ohjata. Kaikkeen ei tietenkään voi vaikuttaa, moni asia on tuuripeliä. Niinpä yritän parhaani mukaan olla murehtimatta niitä asioita, joihin en voi vaikuttaa ja keskittää energiani muuttaamaan niitä, joita voin. 

Teen saman maratonkyselyn kuin viime vuonnatoissa vuonnakin ja vielä sitä edellisenäkin. Tämän saa kuka tahansa poimia tästä mukaansa. 

1. Mitä sellaista teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Kulunut vuosi oli tässä mielessä aikamoinen. Olin melkein koko vuoden mukavuusalueen ulkopuolella, mikä tuotti sivuvaikutuksena paljon ekoja kertoja. Voimakkaimmin tähän vaikutti tietysti uusi työpaikka. Suurin osa ekoista kerroista taisi siis liittyä työhön.

Muista saavutuksista mainitsen, että maistoin ekaa kertaan kampasimpukkaa. Tykkään kalasta todella paljon, mutta muut merenelävät eivät oikein ole makuuni. Kampasimpukka oli ihan ok, mutta ei noussut suureksi suosikiksi.



2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
En yleensä lupaile mitään, joten kun ei lupaa, ei tarvitse pitää. 


3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Kyllä vain. Sain ison kasan uusia työkavereita, jotka ovat ihan mahtavia. Jee! Heidän joukostaan löytyi myös yksi uusi ystävä. Vielä enemmän jee!

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En, onneksi.




5. Missä maissa vierailit?
USAssa nyt ainakin, sitten Teneriffalla, Dubaissa, Hollannissa ja Latviassa. Teneriffa ja Hollanti olivat vapaa-ajan matkoja, kun olin mieheni mukana reissussa. Muut olivat työmatkoja, joista Latvia oli uudessa työroolissa. Matkustamisen vähentyminen on varmaan yksi leimaavimmista asioista tälle vuodelle. Toisaalta aioin ja aion nyt alkaa matkustaa enemmän vapaa-ajallani. Parin viikon päästä lähdetään Tukholmaan. 



6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?
En osaa keksiä mitään muuta kuin stressittömän kesäloman. Edellinen meni remontin vallassa. 

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
17.3., jolloin aloitin uuden työn ja omalla kohdallani vähän myös uuden elämän.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Lakkasin vain jaarittelemasta haaveistani ja aloin tehdä. Välillä väkisin, välillä hyvän flow'n imussa. Tämä vastaus pätee tänäkin vuonna ja liittyy edelliseen vastaukseen.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Tänä vuonna kokemani pettymykset eivät tainneet olla erityisen suuria, koska juuri nyt en muista yhtäkään.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
11. Mikä oli paras ostoksesi?
Onko remontti ostos? Kai se on. Paras rahanmeno se ainakin oli, olemme supertyytyväisiä tavallaan uuteen kotiimme.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
En juurikaan lotkauttanut korvaani yksittäisten ihmisten käytökselle. Yleisellä tasolla pyörittelen silmiäni sellaisille ihmisille, joilla on kova tarve tehdä itsestään tärkeitä ja muiden yläpuolella olevia. Jos minulla on jollekin ominaisuudelle erityisen huono toleranssi, niin se on sellainen turhantärkeä keekoilu.


13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asuntolainaan, veneeseen, remonttiin, syömiseen, kauniiseen turhuuteen ja kaikenlaiseen nautinnollisen elämän edesauttamiseen. Tämä pätee myös tänä vuonna. Se on se kolmekymppisen kustannusrakenne. 

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Unelmieni toteuttamisesta edelleen. Päätin jo viime vuonna, että turha tässä on odotella, kun ei kukaan meistä nyt varsinaisesti nuorrukaan.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?


JVG:n Mist sä tuut, joka soi Bassoradiossa melkein joka aamu viime keväänä juuri, kun kävelin bussipysäkiltä töihin. Siihen kiteytyy se valtava hyvä fiilis, valoisat aamut ja lähestyvä kesä. 

16. Viime kauteen verrattuna, oletko:
i. onnellisempi vai onnettomampi: Onnellisempi, todella paljon.
ii. laihempi vai lihavampi: Luulenpa, että aika lailla samoissa mitoissa kuin aiemminkin. En käy juuri koskaan vaa'alla, mulle riittää se tieto, jonka joko kiristävät tai ei-kiristävät vaatteet kertovat.  
iii. Rikkaampi vai köyhempi: Raha-asioissakin taidan olla aika samoissa. 

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Ystäviä olisi aina ihanaa tavata enemmän, mutta meneillään ovat kai nyt ne ruuhkavuodet, joista aina puhutaan. Tämä vastaus ei ole vieläkään muuttunut miksikään. Kaipaan edelleen ystäviäni. 

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Facebookissa olisin voinut roikkua vähän vähemmän. Ja kas, sama vastaus pätee myös tähän kysymykseen. 



19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Viime jouluna olin mieheni kanssa oikein kunnon turneella, jossa yhdistyivät kummankin työreissut. Tänä vuonna olin hänen mukanaan Teneriffalla. Tapaninpäiväksi menin vanhemmilleni, kuten aion tänäänkin tehdä. Juhannus oli tarkoitus viettää purjehtien, kuinka muutenkaan. Veneemme kuitenkin hajosi ja kutsuimme ex tempore itsemme kylään ystäviemme mökille. Hauskaa oli sielläkin, jäätävän kylmä vain. 



20. Rakastuitko kauden aikana?
Olin tasaisen rakastunut edelleen.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Olin onnessani House of Cardsin kakkoskaudesta ja koukutuin Suitsiin ihan täydellisesti. Pidin myös Mad Menistä, tällä lailla pikkuisen kaikista muista jälkijunassa. 

22. Vihaatko mitään tai ketään jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?
Vihaan Bloggeria, joka koko päivän ähellyksestä huolimatta kieltäytyy muokkaamasta tätä postausta haluamani näköiseksi. Siihen, että se näyttää tältä, on siis syynsä. Vihaan Bloggerin tarjoamaa pakkoavioliittoa Google +:n kanssa ja olen erittäin iloinen, että vaihdan ihan justkohta Wordpressiin. 

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät, joka voitti Finlandiankin, oli ehdottomasti vuoden paras kirja. Se veti mukanaan täydellisesti. Rakastin sen teräviä huomioita ajastamme. 

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Tämä on osa Bassoradion Hikistä iltapäivää, jossa on aina sellainen ohjelmanumero, jossa juontajat lukevat ääneen suomennettuja biisejä ja sitten pitää arvata, mikä kappale on kyseessä. Ei kovin korkeakulttuuria, mutta tosi hauskaa. 

25. Mitä halusit ja sait?

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Remontin, jossa budjetti olisi pitänyt.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Leffoja tuli kai katseltua tosi vähän tänä vuonna, koska en muista juuri nyt yhtäkään, joka olisi jäänyt mieleen.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 34. Olimme mökillä remonttia paossa ja nautin herättyäni suklaakakkua terassilla järvelle katsellen. Meillä oli amerikanvieras ja töideni jälkeen kävimme Il Sognossa syömässä.


29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?
En oikeastaan pysty keksimään mitään sellaista asiaa, niin tyytyväinen olen kuluneeseen vuoteen.


30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Sama kuin viimeiset viisi vuotta, kai. Melko klassinen, vähän sporttinen, raikkaaseen pyrkivä blingillä höystettynä. Tämä sama vastaus on ollut todella pitkään, mutta tänä vuonna muovaan sitä sen verran, että taidan poistaa blingin ja todeta, että viime aikoina entistä vähän minimalistisempi tyyli on miellyttänyt, etenkin työpukeutumisessa. Tervetuloa ysärin loppu ja CBK-inspiraatio!



31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Mahdollisuus paeta maailman murheita omalle, ihanalle veneelle. Merellä mikään huoli ei tunnu ihan niin pahalta. Toinen merkittävä juttu on kyllä liikunta. Varsinkin juostessa saa sellaista hallinnan tunnetta, että hankalimmatkin asiat tuntuvat järjestyvän. 

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Voinko vastata fiktiivisen hahmon? Harvey Specter!

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?
Ukrainasta alkaneet tapahtumat, Venäjän meno ja Isis. En varman ole tämän asian kanssa kovin yksin. 

34. Ketä kaipasit?
Ystäviäni. Onneksi säännöllinen työ mahdollisti sen, että pystyin tapaamaan heitä enemmän kuin koskaan, mutta ei se haittaisi, vaikka näkisi vielä useammin. 

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
36. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna?
Minä itse! Kun veneemme juhannuksena hajosi ja mies vietti matkan takaisin satamaan pää konehuoneessa, osasin yksinäni ohjata, skuutata, navigoida, tähystää ja päättää reitinkin. Lisäksi menimme vielä heittämällä ohi yhdestä samanlaisesta veneestä. Yllättävintä oli varmaan se, miten minä, joka en pidä itseäni lainkaan kilpailuhenkisenä, nautin siitä ohituksesta. 

37. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia, vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
1. Olen rohkeampi. Haluan jatkaa aloittamaani linjaa. 
2. Olen tyytyväisempi. Tämä on väistämätön seuraus kohdalle yksi. 
3. Opettelen pitämään turhat kitinät omana tietonani. Tässä olen onnistunut kehittymään jonkin verran, jatkukoon sama linja!
4. Matkustan vapaa-ajallani yhä enemmän. 
5. Alan sijoittaa. Pessimisti sisälläni uskoo, että oma sukupolveni voi unohtaa nykyisenkaltaiset eläkkeet. Jotain tarttis varmaan tehdä. 

Olen saavuttanut tänä vuonna hyvin paljon niitä tavoitteita, joita minulla on aikasempina vuosina ollut. Niinpä nyt oli aika lisätä muutama uusi. 

Translation: When I was 34, it (too) was a very good year. 
Viewing all 591 articles
Browse latest View live