Jos jollekulle ei ole vielä käynyt selväksi, minulla on siis ollut reilun viikon verran lainassa Canonin 6D ja 24-105mm f/4 L -linssi. Olen kuvaillut nyt vähän sitä sun tätä, kokeillut säätöjä ja todennut aparaatin kaikin puolin hienoksi vempeleeksi. Eilen treffasin isäni, joka on hänkin innokas valokuvaaja, ja hänkin pääsi kokeilemaan aarretta.
6D on täyskennoiseksi aika pieni ja kevyempi kuin odotin. Rungon koossa ei ole mitään järisyttävää eroa verrattuna 450D:hen. Omassa kamerassani on kuvassa kiinni pienin lasini, 40-millinen pannukakkuobjektiivi. Zoomin käyttö oli minulle uutta, meni hetken aikaa ennen kuin opin, ettei nyt tarvitse aina itse liikkua. 6D:ssä on wifi ja GPS, mutta näitä ominaisuuksia en ole testaillut, koska ne eivät ole itselleni niin tärkeitä. Lisää tietoa kamerasta löydät täältä. L-sarjan upea putki on ollut todella monipuolinen. Sillä saa helposti otettua "blogikuvia" eli omassa mielessäni näitä kuvia, joissa syväterävyys on säädetty niin, että tausta on sumeana (eli suuri aukko eli pieni AV-arvo). Irtoajatuksena tuli muuten tässä mieleen, että blogikuvaaminen taitaa olla ihan oma genrensä, jossa perinteiset valokuvauksen säännöt eivät aina toteudu.
Tämä lelu oli muuten täysi floppi. Ikean pehmokoira hajosi vihdoin innokkaan raatelun ja nylkyttämisen seurauksena ja ostin Laivakoiralle uuden lelun lohdutukseksi. Se malttoi juuri ja juuri poseerata puruluun toivossa lahjansa kanssa ja menetti sen jälkeen kiinnostuksensa lelua kohtaan täydellisesti. Pitänee siis suunnata Ikeaan uutta alistamisen kohdetta hankkimaan...
Värit toistuvat mielestäni tosi hienosti.
Parhaiten kameran kapasiteetti tulee esille hämärä- ja pimeäkuvauksessa, kuten yksi valokuvausidoleistani vinkkasikin. Seuraavat kuvat on otettu hämärän aikaan ja ihan käsivaralla, ilman jalustaa.
Oman kamerani ISO-arvot loppuvat jo 1600:aan, mutta tässä ne vain jatkuivat ja jatkuivat. Nämä kuvat otin muistaakseni 3200-arvolla. Minullahan ei aina ihan kärsivällisyys riitä opiskelemaan, että mitä ne herkkyyshommelit itse asiassa oikein tarkoittavat. Olen sellainen yrityksen ja erehdyksen kautta oppija. Yksi juttu minulle ei ole ihan vielä valjennut, pahoittelut jo etukäteen siis tyhmästä kysymyksestä. Mitä se kohina itse asiassa on? Kohinaa tulee suurilla ISO-arvoilla, got it. Mutta mitä se oikein on? Näkeekö sen paljaalla silmällä? Onko näissä kuvissa sitä? Näkeekö tavallinen tallaaja sitä vai pitääkö olla pro?
P.S. Lautasella on silakkapihvejä ja uunivuuassa lanttua ja bataattia.