Viime viikko päättyi Naantaliin veneenhoivauspuuhiin. Sunnuntaibrunssin virkaa toimitti Merisalin pitopöytä, joka on aina vain yhtä herkullinen kaloineen. Naantalissa paistoi (tietysti) ja päivässä oli aivan oikeaa kevään tuntua, vaikka ilma olikin vielä aika viileä.
Alkuviikon lenkki oli yhtä matelua ja niin tahmaisen oloista. Maanantaina viikonlopun pitkä lenkki painoi vielä selvästi jaloissa. Tehty lenkki on kuitenkin tehty lenkki. Keskiviikkona juoksin töistä kotiin ja totesin matkan aika mainioksi. Edelleenkään ei oikein kulkenut mitenkään erityisen reippaasti vaan oli vähän sellainen pakkopullaversio. Loppuviikosta tilanne oli taas toinen ja pitkäperjantain lenkkikin oli pidemmän puoleinen. Työkaverini muistutti juoksukoulussa kuulemastaan pointista, että eivät kaikki lenkit vain kulje ja että se on ihan ok. Niin kai sitten.
Kun juoksin töistä kotiin, tuli samalla mitattua matka työpaikan ovelta bussipysäkille, jolla jään aamuisin pois kyydistä. Olen jotenkin ajatellut, että se on aivan vieressä, mutta sinnehän olikin kilometri matkaa. Kävelen sen jostain syystä usein tosi rivakasti, ehkä siksi, etten ole vielä tarjennut ballerinoissa vaan olen vaihtanut sievemmät kengät jalkaan vasta sisällä. Lenkkareissa ei jotenkin voi kävellä hitaasti.
Alkuviikosta kävin hyvän ystäväni kanssa syömässä. Oli huippukivaa, kuten aina. Salaattien ja viinilasillisten jälkeen kävin vielä pyörähtämässä Zarassa ja löysin ne kukkahousut.
Olen ollut tyytyväinen BareMineralsin meikkipohjan käyttäjä jo vuosia, mutta nyt purkki loppui. Aiemmin ostin niitä parillakymmenellä dollarilla Sephorasta, mutta nyt kun joutuisin pulittamaan yli 50 euroa, päätin, että voin samalla vaivalla kokeilla jotain uuttakin. Bobbi Brownin vastaava on ollut myös oikein hyvä.
Kukkahousut pääsivät heti jalkaan töissä.
Eräänä päivänä töistä tullessani ovenpielessä odotti muovipussi, jonka sisällä oli aivan mahtava yllätys lähellä asuvalta ex-kollegalta, jolle olin aiemmin laittanut kasan muotilehtiä kiertoon.
Iloisen värikäs lehti istui hyvin iloisen värikkäiden pääsiäiskoristeiden kaveriksi.
Samalla Zaran reissulla löysin myös tuollaiset satiiniset verkkarit vai mitkä lienevätkään.Ne ovat varmaan parhaimmillaan kesäiltana mataliin sandaaleihin ja aurinkoiseen terassiin yhdistettynä.
Viikko hujahti käsittämättömän nopeasti ohi ja oli aika sulkea kone ja häippäistä pyhien viettoon.
Torstaina kävin parilla drinkillä työkaverini kanssa. Päälle pääsivät Benettonin tarjousnurkasta löytynyt paljettipaita ja revityt farkut, jotka ovat suurin piirtein kasvaneet kiinni jalkoihini viikonloppuisin.
Perjantaina laitoimme vähän fiinimpää lounasta alakerrassa...
...yläkerrassa taas uudet koolaukset ja eristykset alkavat valmistua ja pian päästään toivottavasti jo pintojen kimppuun. Tai no, ei nyt ehkä ihan pian, mutta jonkun ajan päästä. Meillä on meneillään aika massiivinen energiatehokkuusremontti ja sen yhteydessä koko yläkerta revittiin auki ja tehdään uudelleen.
Eilen olimme brunssivieraina ystäviemme luona. Aamun emäntä kokkasi Glorian Ruuasta ja Viinistä herkkuja ja minä tarkkailin kattamistapahtumaa skumppalasi kädessä.
Kaunis sää houkutteli vielä pitkälle kävelylle, joka päättyi aurinkoiselle terassille. Hetkittäin siinä olisi voinut olla jopa ilman takkia. Innostuin myös jostain blogista bongaamastani kuvankäsittelysovelluksesta ja käytin Mexturesia kaikkiin loppuviikon Insta-kuviin, kuten ehkä huomaattekin. Tykkään leikkiä erilaisilla filttereillä niin puhelinräpsyjen kuin oikeidenkin kuvien kanssa ja joskus menee vähän överiksi.
Aikamme auringossa lorvittuamme ja pallukan kadottua Kallion kattojen taakse palasimme takaisin alkupisteeseen syömään ystäväni tekemää mämmi-suklaakakkua ja sitruunarahkaa. Kakku oli todella hyvää, mikä yllätti ainakin minut, koska en ole oikein koskaan ollut mämmin ystävä. Resepti oli kuulemma Hans Välimäen.
Tuntuu ihan hassulta, että olen ehtinyt tekemään vaikka mitä ja vieläkin on tämä ja huominenkin vapaapäivä jäljellä. Pääsiäinenhän tuntuu suorastaan minilomalta! Seuraavaksi on ohjelmassa kirjan lukemista takapihan auringossa. Aika lomamaista sekin.
Translation: This week: eating, running and drinks. In other words, fun!