Viimeviikkoinen purjehdus oli oikea herkku kaikin puolin. Meillä oli pitkästä aikaa sellainen vähän enemmän tekemisen meininki. Tuulta oli 6-7 m/s tienoilla lännestä. Niinpä retki venekerhon saareen tiesi kryssimistä. En ottanut yhtään kuvaa, vaan keskityimme nauttimaan tuulesta kasvoilla ja hyvin menneistä vendoista. Minä olin tapani mukaan pinnassa ja mies skuuttasi. Miehen purjehifistelyn ja Båtin erinomaisen nousukulman ansiosta jätimme isompiakin veneitä taaksemme, mikä tuntuu olevan miehille tärkeää. Itselleni on aivan yksi lysti, mitä vauhtia muut menevät, pääasia on, että itsellä on kiva fiilis. Aurinko paistoi, mutta vastatuuli sai hiukan palelemaan paisteesta huolimatta. Tai no, paleleminenkin on niin suhteellista - viime kesään verrattuna keli oli edelleen hyvin lämmin. 12 mailin matkaan meni irroittautumisineen ja kiinnittymisineen kolme tuntia ja 40 minuuttia. Kaikin puolin onnistuneen purjehduksen kruunasi se, että pääsimme valitsemaan saunavuoroa ensimmäisinä.
Meillä oli muutakin hyvää, nappasimme nimittäin mukaan hiukan tavallista paremman viinin ruokajuomaksi. Voin lämpimästi suositella Masin Amaronea, mutta kannattaa avata se todella hyvissä ajoin, jopa tuntia ennen maistamista. Viini vaatii aika paljon ilmaa ennen kuin se on parhaimmillaan.
Illallispöytä katettiin kannelle. Tämä oli sellainen todella nopeasti valmistunut ateria, eniten aikaa vaati viinin dekantoituminen. Revin lautasille kasat rucolaa ja levittelin päälle miehen työreissultaan tuomaan tonnikalacarpacciota. Päälle kun laittoi vielä vähän parmesanlastuja ja rouhi mustapippuria, tuli oikein mainio ruokaelämys.
Salaatin kaverina oli maalaisleipää tapenaden eli oliivitahnan kanssa. Tämä ateria oli siitä kätevä veneruoka, että carpaccio oli aivan lituskaisessa paketissa, samoin juustolastut olivat pienessä pussissa ja nämä olivat ainoat osaset, jotka vaativat kylmäsäilytystä. Eväskorissa kulkivat leipä, tapenade ennen avaamista ja salaatti. Mustapippurimylly kuuluu veneen vakiovarustukseen.
Saunavuoro ajoittui juuri parahiksi auringonlaskun aikaan. Aikamoista silmänruokaa oli sekin näkymä.
Kun palasimme saunasta, oli aika sytyttää kynttilä tunnelmaa luomaan. Elokuun illat ovat eri tavalla tunnelmallisia kuin alkukesän. Vaikka pidän niistä valoisista illoista yli kaiken, niin kynttilänvalossakin on omat hyvät puolensa.
Muutamia hajoamisvaiheessa olleita ukkospilviä näkyi vielä taivaanrannassa. Mantereella oli koko päivän kurja ilman, sadetta ja ukkosta, mutta merellä saimme nauttia mitä kauneimmasta illasta.
Sen verran jouduin antamaan periksi, että valitsin lämpimämpää päälle.
Aamulla kello oli soimassa varhain, iltapäiväksi oli palattava kotiin. Aamun rutiinit on mietitty tarkkaan. Sillä aikaa kun minä petaan keulapiikin päiväkuntoon ja valmistelen aamupalan, mies ruokkii ja ulkoiluttaa Laivakoiran. Kun he palaavat, kahvi on valmista. Kahvipannusta tuli kysymys johonkin aiempaan postaukseen. Se on aivan tavallinen Ikean pressopannu. Se on hyvä tavara, tekee moitteettomat sumpit ja pitää juoman kuumana pitkään.
Aamiainen syötiin myös kannella. Meriaamiaiset ovat aina hieman tukevampia kuin kotona syödyt. Nyt söimme sekä voileivät että keitettyjä kananmunia. Lisäksi oli mustikoita ja manteleita. Tällaisella lyhyellä retkellä, joita olemme harrastaneet koko kesän, ei aterioita ole kuin kaksi. Ehkä ruokapäiväkirjaa toivonut lukija sai jotain pieniä ideoita kuitenkin. Tuollaiset ruuat, joissa monikaan osa ei vaadi kylmäsäilytystä ja ne, jotka vaativat, ovat tiiviissä ja pienissä pakkauksissa, ovat hyviä. Aina ateriat eivät tosiaankaan ole ihan tätä tasoa, eikä viiniä juoda ruuan kanssa joka kerta. Tämä oli enemmän sellainen viikonloppuruuan kaltainen.
Irroitimme köydet jo kymmentä yli 8. Tuuli oli kääntynyt yöllä luoteeseen ja oli aika navakkaa. Teimme juoksuköyden laiturista lähtöä varten, jottei keula kääntyisi minnekään ei-toivottuun paikkaan, kuten vaikkapa naapuriveneen kylkeen. Kun saimme purjeet ylös, meitä odotti täydellinen sivutuuli. Tulimme aika haipakkaa takaisin, tällä kertaa matkaan meni nimittäin vain reilusti vajaat kolme tuntia kiinnityksineen ja irroituksineen.
Verkkarit sai pitää jalassa kotiin asti, samoin UGGit. Nyt helteet ovatkin taas palanneet - juuri sopivasti, kun loma läääääääheeeeeeestyyyyyyyy...
Translation: Last week we went sailing once and enjoyed some delish food and wine. Tuna carpaccio with amarone, that is.