Eilen saimme istua lounaspöytään samaan aikaan. Pyysin miestä tuomaan kaupasta "jotain". "Jotain" muodostui itse asiassa ihan hyväksi. Pilkoin oliiviöljyllä valeltuun uunivuokan paprikaa, sipulia, chiliä ja valkosipulia. Pirskottelin oliiviöljyä vielä päällekin ja ripottelin vähän sormisuolaa. Päälle paistettiin broilerinfilettä. Meillä syödään sitä todella harvoin, koska minä en mielelläni osta broileria. Valitsen eläinkunnan tuotteissa mieluiten luomua, varsinkin lihassa. Tai sitten riistaa, joka on varmasti saanut elää elämänsä siellä, missä pitääkin. Kanaa saa kyllä luomuna meidän yhdestä lähikaupasta, mutta se on aina kokonainen kana ja pakkasessa. Voi jospa ruokatuottajat hoksaisivat nopeaan arkiruuanlaittoon hyvin sopivat fileet luomuna! Ostaisin.
Testailin ruuanlaiton lomassa uutta 40-millistäni ja olin tyytyväinen. Sillä on helppo rajata epäesteettiset asiat kuvista pois, mutta se ei ole liian kapea. Lisäksi sillä pääsee vähän lähemmäksi kuvattavaa kohdetta kuin 50-millisellä.
Mitä sitten jätin kuvien ulkopuolelle?
Rupsahtaneet tulppaanit.
Lehtikaaoksen, joka on vallannut ruokapöydän toisen puolen. Sitähän suuri osa kauniiden haaveilukuvien ottamisesta on - rajausta ja asettelua.
Lehtikaaoksessa seilaa juttuja, joihin haluan vielä palata myöhemmin.
Tänään sotku saa kuitenkin kyytiä, aurinko paistaa ja aion ostaa uudet siivouspäivän kukat. Sitten aion ottaa kuvaushepulit lainakameralla. Olen pari fotoa jo räpsäissyt. Herramunvereni, mitä kuvia! Voi olla, että joudun pakenemaan jollekin kaukaiselle paratiisisaarelle kamera mukanani, etten joutuisi antamaan sitä takaisin.
Kaunista päivää kaikille, nauttikaa auringosta!
P.S. Mulla on yksi hyvä patentti siihen, että sipulin leikkaaminen ei itketä liikaa.
