Viime viikko päättyi kiertelyyn joulutorilla ja ihanaan tunnelmointiin. Sen jälkeen olikin vähän alamäkeä. Maanantaiaamuna vetäisin otsani täysillä auki olevan kaapinoven kulmaan ja sain siihen oikein kunnon vekin. Mies oli reissussa, joten jouduin vielä itse antamaan itselleni ensiapua. Puhaltelin vähän aikaa jääpussi naamalla ja lähdin töihin. Meinasin ajaa toisen auton kylkeen aamuruuhkassa. Kotiin tultuani tyhjensin tiskikonetta ja otin keraamisesta veitsestä kiinni siitä teräpuolelta. Laskin onneksi ajoissa irti.
No, ensimmäiset joulukortit sentään saapuivat ihastuttamaan.
Tiistaina olin yhdessä työmenossa ja bongasin sieltä mahtavan tarjoiluehdotuksen. Bauhausista saa metritavarana tuollaista massiivipuutasoa ja siihen päälle oli kasattu kaikenlaista herkkua. Jokainen taisi varastaa idean omiin tuleviin kekkereihinsä.
Olin yksin kotona koko viikon ja päivät hujahtelivat ohi kovaa kyytiä. Laivis meni hoitoon, ettei sille olisi tullut turhan pitkiä päiviä yksin. Valvoin ihan liian myöhään, mutta muistin sentään iltaisin ladata kahvinkeittimen valmiiksi aamua varten. Tällä on ihan ratkaiseva merkitys siinä, kuinka sujuvasti oma arkiaamuni menee.
Valvomisen syynä olivat muun muassa venähtäneet Pinterest-sessiot.
Joulun ajan kunniaksi oli sellainen fiilis, että pitää pukeutua ruutuun usein. Ja käyttää punaista. Yhdistin flanellipaidan pönkköhameeseen. En ole kasvattanut viiksiä vaan naaman edessä näyttää roikkuvan joku hius.
Ilmaannuimme noin sadannen kerran Nooran kanssa töihin hyvin samankaltaisissa asuissa. Söimme joulupuurot ja vertailimme ruutuja.
Noora lähti lomalle perjantain päätteeksi ja minä puolestani päätin hoitaa jouluostokset kerralla kuntoon. Joimme sesongin kunniaksi lasilliset töiden jälkeen ja lähdimme sitten kumpikin omiin puuhiimme, Noora pakkaamaan ja minä shoppaamaan. Sainkin lahjahommelit hoidettua ja olin oikein tyytyväinen.
Ehdottomasti suloisin kaikista oli tämä Mayoralin takki, jonka ostin kummitytölleni. Lapsille löytyy kyllä niin mielettömän ihania vaatteita, että olisin voinut kierrellä osastolla vaikka kuinka kauan.
Lakkasin kynnet juhlallisen kimalteleviksi. Tykkään tosi paljon noista pienistä kynsilakkapulloista. Isommista tuntuu aina jäävän osa käyttämättä, kun ne kuivahtavat. Kaatelen välillä sekaan kynsilakanpoistoainetta niitä ohentamaan, mutta ei niistä ikinä oikein uudenveroisia enää tule. Varsinkin Essien lakat (niin hyviä kuin muuten ovatkin) ovat minusta aika nopeita menemään huonoksi.
Viikonloppu oli mukava: sain miehen kotiin ja kävimme kyläilemässä. Luntakin tuli ja ymmärtääkseni valkoisen joulun varaan voi laskea. Sitten tuli taas vähän alamäkeä. Kylästä palattuamme huomasimme nimittäin, että kummallakaan ei ole avaimia mukana. Niinpä ihailimme raikasta talvi-iltaa pian lähes 300 euroa köyhempinä. Remontin jäljiltä kun ei ollut tullut annettua vielä kenellekään vara-avaimia, joten lukkoseppä oli ainoa mahdollisuus. Upeaa. No, täytyy ajatella niin, että nyt meillä on tosi hieno uusi murtosuojattu lukkopesä.
Jalassani minulla oli ensimmäistä kertaa vuosikausiin UGGieni edeltäjät. Ne löytyivät remppasiivouksen yhteydessä. Olinkin miettinyt, että mitähän talvikenkiä käytin ennen kuin UGGit tulivat. Nämä Clarksin curling bootsit ovat minusta edelleen kivat, joten otin ne taas käyttöön.
Vaikka tulikin vähän vastoinkäymisiä tällä viikolla, niin silti on kiva fiilis. Laivis tuhisee jälleen kotona, meillä on yhteistä aikaa tiedossa miehen kanssa ja ne jouluvalmistelut, jotka ajattelin tehdä, on tehty. Niinpä voin ihan vain keskittyä nauttimaan tunnelmasta ja odottelemaan sitä itseään. Ja huomisen jälkeen alkaa pimeyskin väistyä. Jee, kesä! (No melkein.)
Translation: This and that.