Viikkokatsaus

Viikko sitten se alkoi, oikein toden teolla vihdoin. Remontti. Luovutimme vetovastuun ammattilaisille ja yritimme itse pysyä poissa tieltä ja auttaa siinä, missä voimme. Eka homma oli pystyttää pihalle telttakatos ja roudata sinne huonekalut. Puhallin pitää teltan kyllä lämpimänä, mutta pakko myöntää, että oli hieman kauhunsekainen fiilis tavaroiden puolesta, kun vettä alkoi saman tien sataa kuin saavista kaatamalla. 

Hidas homma, jonka voi tehdä itsekin, ettei työmiesten kallisarvoista aikaa kuluisi siihen? Tapettien repiminen. Tämä on ehkä yhtä inhokkipuuhaani koko maailmassa. Kaksi päivää siinä meni, mutta nyt rumat tapetit meidän yhdestä pikkuhuoneesta, jota ei ole varmaan täällä blogissa koskaan nähtykään, ovat mennyttä. Ja huoneesta tulee kiva, joten ehkä joskus näytän sitten senkin. 

Illallista haettiin välillä lähimarketin salaattitiskiltä ja syötiin romanttisesti lautakasojen päältä. 

Eka remppaviikko otti myös Laivikselle aika koville. Melkein joka päivä ukkosti ja purkutöistäkin tuli pauketta niin, että pieni parka oli iltaisin aivan loppu pelättyään päivän. 

Lähitienoon huoltoasema-aamiaiset ja edulliset lounaspaikat on nyt aika hyvin kartoitettu. Tämän viikon lopulla meillä on toivottavasti jo keittiö, joten pääsemme itse laittamaan ruokaa. 

Viime viikon lopulla näytti vielä tältä. Meillä siis todellakin menee uusiksi melkein kaikki lattiasta kattoon ja siltä väliltä. 

Sen verran ehdin kuitenkin hemmotella itseäni tällä viikolla, että ostin uudet lenkkarit ja pääsin jopa juoksemaankin niillä. Asicsin Nimbukset taitavat olla parhaat juoksukengät tähän saakka kokeilemistani. 

Itsensä hemmottelua oli myös palanen graavilohta eräänä iltana. 

Mäkkärin aamiainen oli floppi. Kahvi oli hyvää, mutta en tajunnut, että aamiaisburgerin välissä on possupihvi. Mikä pettymys! Syön joskus luomumakkaraa, mutta muuten välttelen sianlihaa. 

Onni olikin suuri, kun viikonloppuna taivas rakoili sen verran, että päätimme vihdoin lähteä merelle. Veneessä voisi laittaa ruokaa itse! Vihanneksia! Yrttejä! Tuoreita raaka-aineita! OMG!

Saimme toki vettäkin niskaamme lauantaina, mutta lopulta poutainen ilta saavutti meidät. 

Kävimme miehen työpaikan venekerhon saaressa, jonne emme ole ehtineet aikoihin. 

Yritin tiivistää pariin yöhön veneellä kaikki asiat, jota olin halunnut tehdä purjehduslomalla varsinaisen purjehduksen lisäksi eli lukemista, viiniä, ruokaa, saunaa ja valokuvaamista. Tänä vuonna realiteetit tulivat vastaan ja oli pakko hyväksyä se, että säät eivät nyt tällä kertaa mitenkään suosineet veneilylomaa. Katkeamaton sade, joka tälle viikolla on ennustettu, ei houkutellut millään lailla ja kotonakin on vaikka mitä tehtävää. Niinpä nielimme tämän tappion, nautimme viikonlopusta purjehtien ja palasimme kotiin tänä aamuna. Ensi vuonna sitten uusi yritys ja toivotaan, että syyskuussa tulee vielä kivoja lyhyemmän retken kelejä. 

Eilinen päivä oli itse asiassa jopa oikein kauniskin ja vietimme sen kokonaan vesillä. On vähän haikea ja surkea olo, että pitkään purjehdusta ei tänä vuonna saatu, mutta sellaista se elämä joskus on.  Täytyy yrittää keskittyä positiivisiin juttuihin ja siihen, että meidän kodista tulee tosi ihana. Ja tätä edellisillä kesälomillahan meillä on ollut todella hyvä tuuri säiden suhteen. Ammennetaan nyt siitä sitten. Syksy, voitit.