Viime viikko päättyi kivoissa merkeissä, kun joitakin tyttökavereitani kyläili kotikirppiksen ja kesädrinkkien merkeissä.
Aamuisin nautin rutiineistani. Menen usein töihin vasta lähempänä yhdeksää, mutta herään aina jo vähän kuuden jälkeen. Teemme Laiviksen kanssa rauhallisen, kunnon kävelyn (onko mitään ihanampaa kuin kesäaamu), sitten kahvittelen, luen Hesaria ja syön brekkarin.
Olen napsinut asukuvia peilin kautta aina silloin tällöin, itsellenikin muistiin.
Ihana kesä alkoi ja pääsin ekalle sortsilenkille. Jipii!
Aamun pukeutumisongelmat muuttivat muotoaan. Enää se ei ole "mitä laittaisin päälle" vaan "mitkä raidat valkkaisin".
Nämä olivat tiistain raidat.
Töiden jälkeen kävin Lintsillä ottamassa vähän kuvia Kuvakulmien työn alla olevaa postausta varten. Uhrauduin taiteen eteen kivuten korkeanpaikankammostani huolimatta maailmanpyörän kyytiin. Oli kyllä sen arvoista, maisemat olivat mahtavat.
Kotona kokkailtiin salaattia muun muassa melkoisen mojovasta tomaatista.
Keskiviikon raidat näittekin jo, samoin kuin after work -lasillisenikin.
Takaetikettikin oli nätti.
Torstain raidat olivat ne monikäyttöiset, ensin töissä ja sitten veneellä.
Oli koko vuoden autuain hetki, kun purjeet saatiin ylös ja ilta-aurinko lämmitti. Aloin miettiä, että voisiko maailmassa olla jotain kesäaamua ihanampaa. Kenties kesäilta?
Koiranulkoilutuslenkillä himoitsin omenapuun oksia autiolta tontilta.
Mutta onneksi kotona oli kukkia ihan hyvin, eikä tarvinnut ryhtyä omenavarkauksiin. Viikon jädevalinta oli Greek Style Ben&Jerry's. Kesällä raikkaammat jädet toimivat parhaiten.
Synti ja häpeä, jaloa juomaa oli jäänyt sunnuntailta yli. Pullon pohjalle oli unohtunut reilun lasillisen verran. Minulla ei ole sydäntä lorotella samppanjaa viemäristä alas, joten hyötykäytin sen. Tässä pari vanhaa lentoemäntäkikkaa: Jos jostain ihmeellisestä syystä samppanjaa on jäänyt yli, eikä sitä voi juoda (esimerkiksi kaukolennon bisnesluokassa lennon lopuksi), siinä voi kiillottaa korut. Ei tämä mitään kultasepän puhdistusta korvaa, mutta vähän tulee kyllä kimallusta lisää. Ja sitten pestään kädet samppiksella. Tulee tosi pehmeä iho.
Viikon onnenpipana oli, kun löysin Thomas Sabon rannekoruni, jonka luulin jo hukanneeni. Se oli valahtanut ovelaan piiloon ja löysin sen aivan sattumalta. Se pääsi heti käyttöön.
Viikonlopun raidat olivat rennompia ja juuri sopivia venretkeä silmällä pitäen. Lähdimme myöhään lauantai-iltana liikkeelle ja suuntasimme ihan korttelin toiselle puolelle, jos merellä sijaitsevista kohteista voi sanoa näin, Isoon Vasikkasaareen.
Laivakoira on aina läsnä, kun jotain ruokailuun liittyvää tapahtuu - niin nytkin aamiaiskattausta valmistellessani.
Lounas nautittiin ulkona ja se oli kyllä täydellinen kesälounas. Nam. Tai no, valkoviini olisi sopinut paremmin, mutta se oli valitettavasti päässyt pilaantumaan. Niinpä kaadoin lasin pohjalle vähän punaviinia ja päälle runsaasti Pellegrinoa. Se toimi yllättävän hyvin ja oli juuri sopivan mietoa.
Viikonloppu oli ihanin mahdollinen - olen koko vuoden odottanut ekaa yöretkeä ja nyt se pelmahti kohdalle huikean helteen kera. Parasta! Jee! Olen niiiiin iloinen, että kesä on täällä. Nyt lätkää jännäämään, hauskaa iltaa kamut!
Translation: Sailing at last! So happy!