Viikkokatsaus

Kulunut viikko oli aika lailla koti- ja ruokapainotteinen. Universumin sitkein poskiontelontulehdus se jatkui vain, joten yritin parhaani mukaan noudattaa lääkärin määräyksiä ja levätä. Poistuin kotoa lähinnä koiraa ulkoiluttamaan, ruokakauppaan ja lääkäriin. Eräänä iltana leivoin porkkanasämpylöitä. Niistä tuli tosi rumia, mutta tosi hyviä.

Toisena päivänä kokkasin lempilisukkettani laiskapäivinä. Tarvitaan purkkipunajuuria, fetaa ja pekaanipähkinöitä, jotka ladotaan vuokaan ja kuumennetaan uunissa. Annos toimisi ehkä vielä paremmin vuohenjuustolla, mutta sitä meillä ei ollut.

Oli tosi sateinen viikko, joten tallikenkäni saivat todellakin käyttöä ja totesin myös, että pakkohan ne kumpparitkin on hankkia. Klik klik vain ja saappaat ovat toivottavasti minulla ensi viikon alussa. 

Aamupalaksi oli puuroa ja antibioottia. Joka päivä.

Päivän asutkin olivat tätä tasoa. Onneksi omistan monen monta paria verkkareita ja pyjamahousuja, niin tuli edes vähän vaihtelua. 

Koska en päässyt juoksemaan, totesin, että herkutkin saavat olla vähän kevyempiä. Tässä on luumua, turkkilaista jugurttia, pekaanipähkinöitä, inkivääriä ja kaakaonibsejä. Tosi outo yhdistelmä toimi yllättävän hyvin. 

Sitten oli aika suunnitella illan menu torstaille. 

Samalla kun kävin Töölön Mehiläisessä, piipahdin Anton&Antoniin. Asuin parikymppisenä Etu-Töölössä ja viihdyin niin hyvin, että haaveilen edelleen palaavani sinne joskus. Joka kerta, kun käyn kaupungilla, ajattelen aina, miten ihanaa olisi asua kävelymatkan päässä keskustasta. (Ja joka kerta yrittäessäni löytää parkkipaikkaa muistan, mikä keskusta-asumisen miinuspuoli oli.) Viihdymme tässäkin kodissa mainiosti, mutta yksi asia on varma. Jos ja kun joskus muutamme tästä pois, vain yksi suunta on mahdollinen. Vanha kerrostalo, lautalattiat, ikkunalaudat ja tunne siitä, että kun astuu ovesta ulos, on jo perillä - yes please. Tunnen tällä tavalla aina erityisesti silloin, kun sairastan ja seinät tuntuvat kaatuvan päälle. Jos vaikka päiväkahvin voisi kipaista tien toiselta puolelta ja olla hetken aikaa ihmisten ympäröimänä, se auttaisi jo suuresti. 

Näköjään Whole Foods -hetken voi kokea kotimaassakin. Tarvitsee vain katsella hetken aikaa Anton&Antonin kaunista esillepanoa ja ihastella, mitä kaikkea luomua ja raakaa maailmassa onkaan. Harhauduin ostamaan sen ihanan juuttikassin lisäksi kaikkea pientä hyvää. Ja jostain ihmeellisestä syystä ostin myös porkkanamehua. En noin yleisesti välitä kovasti mehuista, enkä juo niitä oikeastaan ikinä.

Seuraavana aamuna asettelin mehulasilliseni juhlallisesti aamiaispöytään ja otin kunnon kulauksen. Yäk, ihan kauheaa! Pitänee siis taas leipoa jotain porkkana-aiheista, ettei mehu nyt menisi ihan hukkaan. 

Viikon kriisi syntyi, kun totesin, miten hajalla rakkaat pingviinihousuni ovat. Pakko kai niistä on kohta luopua. 

Toisen ruokakauppareissun yhteydessä piipahdin Hobby Halliin etsimään hiilihappopatruunoita ja bongasin tosi kivoja lyhtyjä. Pienempien hinta oli 31,90, isompien hinnasta en tiedä.

Löysimme (tai saimme aikaiseksi etsiä) vihdoin uutta polttoainetta etanolitakkaan, joten pitkästä aikaa nautimme myös takkatulesta. 

Onneksi saimme ystävämme kylään, muuten olisi ollut kyllä todella harvinaisen ankea ja tylsä viikko. 

Laivakoiran puuttumista postauksista kyseltiin ja siihen on syynsä. Se oli tällä viikolla tuhma ja tottelematon, joten en suonut sille poseeraamisen iloa. Lopulta kuitenkin hellyin, koska se oli niin söpö. Se etsiytyi tällä viikolla nukkumaan aina jonkun tyynyn päälle. 

Jäädessään paitsi kuvaussessioista se murjotti sohvalla. 

Torstailta jäi vähän kalaa yli, viskasin sen lounasmunakkaan sekaan. Ei ehkä toiminut maailman parhaiten. No, eipähän mennyt ruokaa hukkaan. 

Viikonloppuna katselin yhden väliin jääneen verkkoluennon, luin ensiviikkoiseen tenttiin ja paketoin samalla lahjoja. 

Nyt lukemista pitäisi jatkaa, mutta taidan ensin keksiä paikat kyläilytuliaisiksi saamillemme ihanille joulupalloille. Tekisi mieli ostaa jo joulukuusi, ihan vain näiden pallojen takia! Design House Stockholm feat. Elsa Beskow on yhtä kuin nostalginen, kaunis ja herkkä koriste. Kiitos vielä! 

Myöhemmin tänään suuntaan isänpäivälounaalle vanhempieni luokse. Hyvää isänpäivää ja paljon onnea kaikille, joita asia koskee!