Quantcast
Channel: Kuinka purjehtijaksi tullaan
Viewing all articles
Browse latest Browse all 591

Viikkokatsaus

$
0
0

Viime viikko päättyi reippaaseen kävelyyn ystävän kanssa. Ulkoilun jälkeen söimme halloumi-salaattia ja pölisimme niitä näitä. Oli aivan täydellinen sunnuntai-ilta - hyvää seuraa, rennonletkeää tekemistä ja ruokaakin. Maistoin myös Brunbergin suukkojen joulumakua, joka oli olevinaan karpalo-puolukka, mutta maistui ihan tavalliselle pusulle. Joulumaut ovat selvästi tänä vuonna olleet vähän pettymyksiä, kun Blossakin maistui ihan vain tavalliselle glögille. 


Avasin Gilmore-kauden vasta näin myöhään! Aloitin suoraan kuutoskaudesta, koska totesin, että muuten tulee kiire päästä seiskan loppuun, kun syksy loppuu. Totesin myös, että osaan viitoskauden (joka on suosikkini) ulkoa. Ja ihan vain, että sitten tiedätte, niin Logan on paras. Muutama vuosi sitten kulki huhuja, että GG:stä tehtäisiin myös elokuva, koska Amy Sherman-Palladinolla oli kuulemma mielessään sanat, joihin sarja päättyisi. Seiskakausi ei kuitenkaan päättynyt näihin sanoihin, joten tarina ei sen luojan mielestä ole siis valmis. Nyt elokuvasta ei ole kuulunut aikoihin mitään, mikä on yksi suuri pöh. 


Matkalaukku retkotti purkamattomana lattialla päivätolkulla. Piteli vähän kiirusta. 


Olin nimittäin jo melkein joulukuusiostoksilla. Kuten Behind the Scenes -postauksesta näitte, tyydyin kuitenkin toistaiseksi tuohon katajaan. (Onko se kataja? Siis juniper?) Mutta arvostan syvästi sitä, että Plantagenista saa jo kuusia. Siellä on selvästi ymmärretty jotain olennaista. 


Laivakoira viihtyi edelleen aurinkoplänteissään ja paheksui suuresti sitä, että asetuin auringon eteen ottamaan kuvaa. 


Kävin eräässä superhyvässä tapaamisessa näissä tamineissa. Hiukseni ovat venähtäneet aivan ylipitkiksi, eikä raidoista ole enää tietoakaan. Kuluneella viikolla se yhtäkkiä tuntui joka päivä ja joka päivä tuntui myös olevan bad hair day. Onneksi pääsen kampaajalle ensi viikolla, enää pari päivää sinniteltävänä. Vähän kyllä nolottaa. Olen tainnut käydä viimeksi maaliskuussa kutrejani hoidattamassa. 


En ehtinyt juoksemaan kertaakaan valoisan aikana tällä viikolla, mutta pimeän ja sateen sattuessa juostaan pimeässä ja sateessa. Söin sentään lempiherkkuja lenkin päälle. Voisin elää raa'alla kalalla! 


Ja sitten satoi lisää. Laivakoira ja minä lenkkeilimme silti reippaasti. 


Olen viime aikoina pitänyt taukoa puurosta ja syönyt aamupalaksi sitä paksua partaäijäjugurttia omenoiden, kanelin ja manteleiden kera. Nam. Suosittelen!


Sitten tapasin taas valokuvaajagurufrendiäni. Meillä oli tarkoituksena kuvata muutamia juttuja erästä tulevaa hauskaa hommaa varten, mutta joku muukin oli päättänyt Korjaamon kuvauspaikakseen. Miinukset: jouduimme etsimään uuden kuvauspaikan. Plussat: näin Michael Monroen! Elastista, joka on TVOF-suosikkini, en valitettavasti nähnyt. Hänen on pakko olla koko planeetan positiivisin ihminen!


Uusi paikka onneksi löytyi ja pääsimme ottamaan kuvamme. Kuvasimme kaikenlaisella kalustolla, mukana lukien tuo ikivanha pokkarini. Valokuvausvinkki: Sido satiininauhaa (periaatteessa kai joku rumempikin kävisi) kameraan. Voit kuvaa ottaessasi kietoa nauhat kätesi ympärille, niin saat tuettua kameran paremmin. Pääsen toivottavasti pian kertomaan teille tästä projektistamme lisää. Nyt jo voin kertoa sen, että olen aivan supermegainnoissani. 


Viikon kohokohta oli se, kun vihdoin sain Ruotsin Ellen käsiini, Laiviksen jalkoihini ja pääsin lukemaan Madeleine-juttua. Kuvat olivat u-p-e-a-t! 


Koko loppuviikko hurahti töiden parissa, mutta joskus töidenkin seassa on taukoja. Joskus tauko sattuu olemaan Kastrupin kentällä. Silloin kannattaa ehdottomasti käyttää aika hyväkseen ja lähteä ihastelemaan kentän kauppoja. Noa Noalla tuijoittelin pitkään statement-kaulakoruja. Noa Noa on muutenkin ihana kauppa. Merkki edustaa sellaista rennon tyylikästä menoa, jonka vain tanskalaiset hallitsevat. 


Illums Bolighusin joulupuoti oli jo pystyssä. Täällä minulle on käynyt aikaisempina vuosina köpelösti, nyt onnistuin pysyttelemään nahoissani. Maailman söpöimmät käpykoristeet oli silti pakko kuvata. 


Starbucksin ja minun välinen rakkaus on nyt molemminpuolista. Tämäkin viikko lienee asiallista päättää kahvintuoksuisiin tunnelmiin, koska kun olen julkaissut tämän, nousen ja otan kolmannen kupillisen. Rentoa sunnuntaita!

Translation: This week I planned something fun with a photographer friend of mine. I also almost bought a christmas tree and love love loved Starbucks. And apparently Starbucks loves me, too!

Viewing all articles
Browse latest Browse all 591