Onnea on, kun kesä tuntuu olevan loppumaton. Aurinko paistoi Ahvenanmaan Jurmossa kuin parempanakin heinäkuun päivänä.
Kiipesimme maisematorniin ja näimme koko saaren.
Laivakoira vinkui kärsimättömästi alapuolella koko sen ajan, kun olimme ylhäällä. Päättäväinen piippaus kuului sinne saakka. Hauva ei itse halunnut maisemia katsomaan ja löi liinat kiinni muutaman ensimmäisen portaan jälkeen. Se myös paheksui syvästi sitä, että me päätimme kuitenkin mennä.
Kipuamisen jälkeen maistui paikallinen jäätelö. Jurmon sataman Cafe Kvarnenissa oli ilo tilata listalta oikeastaan mitä vain - kaikki oli lähiruokaa. Oli Jurmoburgeria, ahvenia, pannukakkua, kaikki paikallista. Tuli hyvä mieli. Kvarnenissa oli todella lämminhenkinen, vieraanvarainen ja ystävällinen palvelu. Satama oli suloinen ja palvelut vähintäänkin riittävät. Suosittelen!
Lähetimme kortit. Postimerkitkin olivat paikallisia erikoisuuksia.
Sitten jatkoimme taas matkaa. Auringossa.
Ja kun aurinko laski, laskimme purjeet ja puksuttelimme vielä pienen matkan koneella. Hyvä päivä!
Translation: We really loved the little island of Jurmo. There are actually two Jurmos, this one was the one that belongs to Åland. All the food we ate was locally produced. Including the ice cream. Yum!
