Quantcast
Channel: Kuinka purjehtijaksi tullaan
Viewing all articles
Browse latest Browse all 591

Viikkokatsaus

$
0
0


Kuluneella viikolla mallailin vähän ristiäismekkoa. Juhlat ovat viikon päästä ja oletettavaa on (koska hellekesätilaukseni on ollut varsin onnistunut), että päivä on kaunis ja lämmin. Oletettavaa myös on, että koska pitelen sylissäni pienenpientä lämpöpatteria toimituksen ajan, haluan päälleni jotain kohtalaisen kevyttä. Olen ostanut tämän mekon lukion ekalla kevätjuhliin ja voisinpa sanoa, että onnistunut hankinta tuli tehtyä. Kolttu kun kuuluu lemppareihini edelleen. Ajattelin mennä vähän Jackie O. -meinigeillä ja asustaa isoilla helmillä kaulassa. Olkkarin matto oli edelleen pesulassa Laivakoiran ylläreiden jäljiltä.


Muuten viihdyin verkkareissa. Teimme Laivakoiran kanssa reippaita kävelyitä. Sitten varpaaseen aiemmin menyt lasinsiru tuli yhtäkkiä todella kipeäksi ja olin ihan varma, että nyt tuleekin pitkä tauko sportteihin ja työhön, kun se joudutaan kaivamaan väkivalloin pois. Mitä vielä, taitava lääkäri nappasi sen ilman, että tarvitsi edes puuduttaa ja varvas parani heti. 


Jälleen yksi orkidea heitti henkensä. Minulla on joku kultainen kosketus. Vannon, että tein kaiken ohjeiden mukaan!


Canonin EOS M -minijärkkäri teki uuden tulemisen ja saapui minulle lainaan. Yhden postauksen kuvat olenkin jo ennättänyt ottaa sillä. Testasin myös adapteria, jolla runkoon saa kiinni myös muita Canonin objektiiveja kuin minijärkkärille tarkoitettuja. Odotan kieli pitkällä laajakulmaa saapuvaksi ja kerron kuvailuistani sitten syssymmällä. Tämä laina on nimittäin vähän pidempi, syyskuulle saakka. 


Hmmmmm. 


Laivakoira ei voinut uskoa, miten inhottavasti oravat kiusasivatkaan sitä. Hyppelivät mokomat ihan nenän edestä puihin ja vaihtoivat vielä korkealla puuta niin, että Laivakoira nolosti haukkui väärää puuta vaikka kuinka kauan. 


Keskiviikkona vietimme illan veneellä, mutta emme irroittaneet köysiä. Teimme hieman sähköhommia. Tai siis mies teki, minä ojentelin työkaluja ja näytin valoa. Laivakoira antoi myös oman panoksensa ja nyt jääkaapin johdotus on uusittu. 


Uusi Olivia tuli ja löysin yhden tutun tyypin sieltä. 


Kävin työmatkalla Delhissä ja elin kaikin puolin normielämää. Kahvittelin herättyäni, selailin blogeja ja uutisia. Roikuin Pinterestissä pitkään. Sitten kävin salillla ja tapasin työkaverini ruokatreffien merkeissä.


Hellemekkokin oli sama kuin aina. Pohdin juuri eilen sitä, että kuinka monesti sitä tulee toistettua reissussa täsmälleen samoja askelkuvioita. Niin se vain on, että kun joka kerta töihin tullessa vaihtuvat työkaverit, työväline, kohde, asiakkaat, päivän pituus, töihintuloaika, kotiinpääsyaika ja maisema, niin sitä alkaa kaivata tiettyjä rutiineja. Pysyvyys joissain asioissa tuntuu hyvältä. 


Niinpä ajelimme hassulla mummoankkamaisella taksilla tuttuun ravintolaan, jossa tilasimme samoja suosikkiannoksia kuin aina. 


Herkuttelimme naan-leivällä ja erilaisilla paneer-juustopadoilla ja dal-linssipadalla. Lisäksi pöydässä oli chicken tikkaa, raitaa ja butter chickeniä. Suussa poltteli sopivasti ja ruoka oli jälleen kerran niin hyvää, että olisi toivonut navan vetävän enemmän. Rakastan intialaista ruokaa!


Käsidesillä kannattaa Intiassa lotrata ihan huolella. Aterian aluksi laitetaankin aina pullo kiertämään. Kynsilakka on Mavalan ja juuri sopivasti nimeltään New Delhi. Ruuan jälkeen kävin vatsani viereen kellottamaan ja nukuin kuin tukki. Herättyäni en ollut ihan varma, missä olen. Se on itse asiassa aika tavallista ja tein kuten aina, vilkaisin yöpöydällä olevaa hotellin paperia. Siitä se selvisi. 


Aamupalalla testasin P.S. I love Fashionin kaurapuurovinkkiä. Heti postauksen luettuani minut valtasi himo päästä laittamaan maapähkinävoita kaurapuuroon. Brekkarilta onneksi löytyivät muutkin toivomani ainekset eli mantelit, banaani ja kaneli. Ripottelin vähän suolaa päälle, koska olen edelleen hyvin ihastunut myös suolaisen ja makean yhdistelmään. Olipa muuten herkullinen aamiainen! Tykkään kovasti kaurapuurosta, mutta minusta se ei pidä nälkää kovin hyvin. Tämä yhdistelmä on tarpeeksi tukeva. Ostin siis tarvikkeita kotiinkin. 


Palattuamme päätin, että olen ansainnut Starbucksit ja tulin kahvilan kautta kotiin. Tsemppasin vielä ruokakauppaan, jossa siivoustarvikkeet vetivät minua taas vastustamattomasti puoleensa.  


Hankin retkieväiden ainekset tälle päivälle. Paperipusseissa kaikki raaka-aineet näyttävät hauskemmilta. Melkein kuin olisi käynyt idyllisesti kauppahallissa jättimarketin sijaan. Paperipusseista löytyy muun muassa varhaiskaalia, uusia perunoita ja uusia porkkanoita. Nam ja rouskis. 


Virta loppui ennen kuin sain tavarat paikalleen. Jouduin koomailemaan koneella hyvän tovin ennen kuin vihoviimeinen energianjämä löytyi. Iltapalan laittamiseen ei jäänyt enää intoa, niinpä kauhoin suuhuni puoli purkillista Ben&Jerry'sin Cookie Doughia. 


Tänään nappaan uudella innolla lainakameran mukaan ja suuntaan miehen ja Laivakoiran kanssa mielipuuhaani. Ihanaa sunnuntaita muillekin!

P.S. By Pia's -arvonnan voitti Rosanna seuraavalla kommentillaan: 

Ihaninta on se, että vielä on elokuu ennen syyskuuta. Touko- ja kesäkuu ovat parhaita.

Eikä olisi tullut vähimmässäkään määrin mieleeni epäillä laivakoiran markkinointimoraalia. :)


Laita, Rosanna, minulle meiliä, kunhan kesäkiireiltäsi ennätät ja kerro yhteystietosi, niin välitän ne eteenpäin ja saat palkintosi. Muista käydä valkkaamassa tyynyn väri. :) Laivakoira kiittää luottamuksestasi sen markkinointimoraalia kohtaan. 

Translation: This week I travelled to Delhi, enjoyed my favorite Indian dishes and tried to decide on what to wear for a christening next week. I'm thinking of channeling Jackie O. 

Viewing all articles
Browse latest Browse all 591