Jos on saatava farkkusortsit, on saatava farkkusortsit. Uhrasin nyt ensihätään eräät ikuisuuksia vanhat housut, joita olen käyttänyt muistaakseni viimeksi 28-vuotissynttäreilläni. Vähän tekisi mieli sellaisia boyfriend-mallisia versioita, joista vinkattiin edellisen postauksen kommenttiboksissa. Kävin kyllä salaa ja toiveikkaana miehenkin kaapilla saksineni, mutta jouduin tunnustamaan tosiasiat. Sen lisäksi, että ei kai ole kovin ok silputa toisen vaatteita lupaa kysymättä, niin jos olisin yrittänyt tehdä bf-farkkusortsit mieheni farkuista, olisin päätynyt ennemminkin kovin hiphopmaiseen sortsimalliin. Meillä on 35 senttiä pituuseroa ja leveyssuunnassakin jonkin verran.
Mallasin myös valkoisia sortseja farkkupaidan kanssa, aivan kuten suunnittelinkin. Look oli toivomani lainen. Lisäksi mallasin vaihteeksi vähän tyynyjärjestystä uuteen uskoon. Siitä lisää ensi viikolla.
Naama ei ollut kuvauskunnossa. Yövuoro, nähkääs. Sen olisi ehkä voinut päätellä siitäkin, että tuli se tyynyjenjärkkäämistarve. Seuraavaksi taidan järjestää kasan pääni alle. Nauttikaa te muut upeasta kesäviikonlopusta!
Translation: I felt a imminent need to cut a pair of jeans into shorts.